Maanantaiaamuna uutisoitiin, että Venäjä on estänyt ruotsalaisia sotilasasiamiehiä osallistumasta tiettyihin asevoimien tilaisuuksiin ja pääsemästä joihinkin rakennuksiin.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist lisäsi maanantaina, että venäläisten sotilasasiamiesten toiminnan rajoitukset alkoivat jo Krimin miehityksen jälkeen eli viime vuoden keväällä.
Hultqvistin mukaan useat Euroopan maat olivat Ruotsin kanssa samoilla linjoilla rajoituksista.
– Tämä on ollut käynnissä pidemmän aikaa. Useammat Euroopan maat olivat yhtä mieltä tästä toimintatavasta Krimin miehittämisen jälkeen, Hultqvist sanoi STT:lle Almedalenin politiikkaviikolla Ruotsin Visbyssä maanantaina.
Ruotsalaislehti Svenska Dagbladet uutisoi aiemmin maanantaina, että Ruotsi ja Venäjä ovat rajoittaneet toistensa sotilasasiamiesten toimintaa. Sotilasasiamiehet ovat ulkomailla diplomaatteina työskenteleviä upseereja.
Miten vakavana tilannetta ja suhteiden kiristymistä olisi ruotsalaisministerin mielestä pidettävä?
– Venäjä on tehnyt sen, mitä se on tehnyt. Ja on selvää, että sellaisessa tilanteessa tällainen ei ole business as usual (tavanomaiseen tapaan hoidettavaa), muotoilee Hultqvist vastaukseksi STT:n kysymykseen.
Koskee rakennuksia ja tilaisuuksia
Svenska Dagbladetin haltuunsa saaman sähköpostikirjeenvaihdon mukaan Venäjä on estänyt Ruotsin sotilasasiamiesten pääsyn joihinkin rakennuksiin sekä Venäjän puolustusministeriön ja asevoimien tilaisuuksiin.
Ruotsi on puolestaan vastannut tähän ilmoittamalla, että sama käytäntö koskee myös venäläisiä sotilasasiamiehiä Ruotsissa.
Lundin yliopiston tiedustelutiedon analyysin professorin Wilhelm Agrellin mielestä maiden välisessä tiedustelutoiminnassa on nähtävissä muutoksia, joita voisi kutsua sotaa edeltäväksi tasoksi. Hän ei kuitenkaan tarkoita, että edessä olisi aseellinen konflikti.
Ruotsin ja Venäjän sotilaallinen yhteistyö loppui Krimin valtauksen vuoksi.
– Se, että venäläiset vastasivat rajoittamalla asiamiesten liikkumis- ja vierailuvapautta, osoittaa tilanteen vakavuutta, Agrell sanoo lehdessä.