Suomi ei ole antanut turvallisuustilanteen vuoksi varoitusta Kiovan-suurlähetystönsä henkilökunnalle Ukrainassa, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Yhdysvallat on määrännyt yhdysvaltalaisdiplomaattien perheenjäsenet lähtemään Ukrainasta Venäjän sotilastoimien uhan vuoksi.
Haaviston mukaan EU-maiden kesken käydään hyvin intensiivistä keskustelua turvallisuustilanteesta Kiovassa ja lähetystöihin kohdistuvaa uhkaa arvioidaan jatkuvasti.
– Tällä hetkellä mitään muutoksia ei ole, Haavisto sanoi saapuessaan EU:n ulkoministerikokoukseen Brysselissä.
EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell on kommentoinut, että EU ei aio toistaiseksi suositella jäsenmailleen diplomaattien perheenjäsenien vetämistä Ukrainasta.
– Emme aio tehdä niin, koska tietoomme ei ole tullut mitään erityistä syytä, Borrell sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
– En usko, että on mitään syytä dramatisoida tilannetta niin kauan kun neuvottelut ovat käynnissä, ja nehän ovat käynnissä, Borrell jatkoi.
Yhdysvaltojen hallinto on jo aiemmin antanut muille kuin välttämättömille lähetystön työntekijöille luvan lähteä maasta vapaaehtoisesti. Ukraina on luonnehtinut Yhdysvaltojen päätöstä "ennenaikaiseksi".
Myös Britannia ilmoitti maanantaina vetävänsä lähetystöhenkilökuntaansa ja näiden omaisia Ukrainasta. Lähetystö pysyy edelleen auki välttämättömiä toimia varten.
Blinken keskustelee EU-ministerien kanssa
Ulkoministeri Haavisto arvioi, että Euroopan turvallisuustilanteen jännite on osin tihentynyt, koska vaikuttaa siltä, että Venäjä on jatkanut joukkojensa keskittämistä Ukrainan rajan läheisyyteen.
– Myös Valko-Venäjä on tässä toiminnassa Venäjän kanssa mukana, Haavisto sanoi.
Haavisto pitää kuitenkin myönteisenä sitä, että diplomatian raide on edelleen käytössä ja keskusteluja eri osapuolten välillä on käyty. Haaviston mukaan EU-mailla on yhtenäinen kuva tilanteesta, ja hän uskoo yhtenäisen tilannekuvan vahvistuvan entisestään tämänpäiväisessä ulkoministerikokouksessa.
Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken osallistuu kokoukseen videoyhteyden välityksellä. Haavisto toivoo, että kokouksessa pystytään koordinoimaan kantoja ja transatlanttista tilannekuvaa.
Suomen kanta Ukrainan asevientiin vielä kesken
Jännitteiden kiristyessä Ukrainan tukemiseen on ollut hieman erilaisia kannanottoja eri mailla. Saksa on kieltäytynyt lähettämästä aseita Ukrainaan, kun taas Yhdysvallat, Britannia ja Baltian maat ovat jo sopineet lähettävänsä Ukrainaan muun muassa panssarintorjuntaohjuksia ja ilmatorjuntaohjuksia.
Wall Street Journal kertoi aikaisemmin, että Saksa on kieltänyt toista sotilasliitto Naton jäsentä Viroa lähettämästä Ukrainaan kenttätykkejä, jotka myytiin Saksasta 1990-luvulla Suomeen ja välitettiin myöhemmin Viroon.
Haavisto kommentoi, että jokainen maa päättää asevientikysymyksistä oman lainsäädäntönsä puitteissa. Suomella ei ole Haaviston mukaan ollut kannanottoa Saksan prosessiin.
– Saksa tekee omat päätöksensä, ja katsomme tilannetta sen jälkeen, Haavisto sanoi.
Haavisto ei antanut suoraa vastausta kysymykseen siitä, mikä on Suomen oma kanta Ukrainaan kohdistuvaan asevientiin. Hän toteaa puolustusministeriön olevan vastuussa asiasta.
– Asia on vielä kesken, Haavisto sanoo.
Saksasta hämmentäviä kommentteja
Viikonloppuna Saksasta kuului kummastusta herättäneitä viestejä Ukrainan kriisistä. Haaviston mukaan yksittäisillä kommenteilla tuskin on vaikutusta Euroopan turvallisuustilanteeseen laajemmin. Huomiota herättivät erityisesti Saksan merivoimien komentajan Kay-Achim Schönbachin harkitsemattomat kommentit. Schönbach muun muassa luonnehti hölynpölyksi ajatusta siitä, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Schönbach päätyi eroamaan tehtävästään kommenttiensa jälkeen.
Sunnuntaina liittokansleri Olaf Scholz varoitti Süddeutsche Zeitungin haastattelussa Venäjää "korkeasta hinnasta", jos se hyökkää Ukrainaan. Samalla hän kuitenkin edellytti viisautta, kun mietitään pakotteita sekä sitä, "mitä seurauksia niistä meille voisi olla".
Myös Borrell vakuutti EU:n olevan yhtenäinen Ukrainan kriisin käsittelyssä.
– Kaikki EU:n jäsenmaat ovat yhtenäisiä. Osoitamme ennennäkemätöntä yhtenäisyyttä Ukrainan suhteen, Borrell vakuutteli AFP:n mukaan.
– Jatkamme parhaillaan vahvan pakotepaketin rakentamista, mutta mitään konkreettista ei tulla tänään hyväksymään, hän jatkoi.
Suomi ja Ruotsi Naton pakeille
Myöhemmin tänään Haavisto tapaa sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Brysselissä. Haaviston kanssa tapaamiseen osallistuu Ruotsin ulkoministeri Ann Linde.
Haaviston ja Linden on määrä keskustella Stoltenbergin kanssa ajankohtaisesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Suomi ja Ruotsi eivät kuulu Natoon, mutta ovat sotilasliiton läheisiä kumppaneita.
Haavisto kertoo, että tapaamisen tarkoituksena on vaihtaa tietoja ja taata se, että Suomella ja Ruotsilla on täysi tilannekuva siitä, miten Nato tarkastelee tämänhetkistä tilannetta.