Ruotsia jo pitkään piinannut jengirikollisuuden aalto ei näytä murtuvan. Keskusrikospoliisi seuraa tilanteen kehittymistä tarkkaan ja on huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden kovenemisesta myös Suomessa.
Ruotsin rikollisjengien väliset väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet niin, että viimeisen kahden viikon aikana ampumisissa on kuollut ihmisiä lähes joka toinen päivä. Viimeisimmät tapaukset sattuivat tiistaina Malmössä ja Örebrossa.
Maan poliisijohto on kutsuttu hätäkokoukseen asian johdosta.
Kutsujana on pääministeri Stefan Löfven, joka on Aftonbladetin mukaan päättänyt puuttua jengirikollisuuteen kovin ottein. Hän tahtookin nyt poliisijohdon mielipiteitä siitä, mitä Ruotsin hallitus voisi asian eteen tehdä. Hän on myös luvannut järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseen lisää resursseja – jopa enemmän kuin on osattu pyytää.
Järjestäytyneen rikollisuuden parissa pitkään työskennellyt keskusrikospoliisin rikostarkastaja Ari Lahtela toivoo, että keskusteluja seurattaisiin tarkkaan myös Suomessa.
– Olen korkeille viranomaisille ja poliitikolle toistellut, että olisi erittäin tärkeää ja toivottavaa katsoa, mitä Ruotsissa tapahtuu, mitä siellä asialle tehdään ja mitkä ne opit ovat.
Kolmen K:n uhka Suomessakin
Lahtelan mukaan järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut ja kansainvälistynyt myös Suomessa. Maahan on rantautunut uusia jengejä, ja tällä hetkellä poliisissa pohditaan, toteutuuko ”kolmen K:n” uhkakuvista myös viimeinen, eli rikollisuuden koveneminen.
– Se riski on tietysti meilläkin olemassa. Monet Ruotsin ilmiöt ja kehitystrendit toteutuvat Suomessa jollain aikavälillä. Tätä täytyy kuitenkin rajoittaa hiukan, sillä kun katsotaan yhteiskuntien tilanteita, ne eivät ole ihan identtiset.
Yhtenä maita erottavana tekijänä on Lahtelan mukaan maahanmuuttajien määrä ja sen luomat jännitteet.
– Suomessa määrä on pienempi ja sen myötä ongelmia on ehkä vähemmän, Lahtela sanoo.
Ruotsissa jengiväkivalta on keskittynyt erityisesti maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin, joita painavat sosiaaliset ongelmat, kuten syrjäytyminen ja työttömyys. Suomessa huono-osaisuus jakautuu tasaisemmin.
Ongelman korjaaminen kestää
Lahtela arvioi, että helppoa ratkaisua Ruotsin pitkälle kehittyneeseen tilanteeseen ei ole.
– Kun ollaan tällaisessa (Ruotsin kaltaisessa) reaktiivisessa vaiheessa, ollaan jo suurissa vaikeuksissa. Jos päätoimijana ongelmia ratkomassa on poliisi, tilanne on päässyt liian pitkälle. Silloin sen korjaaminenkin kestää paljon pidempään. Lapset ja nuoret ovat se reitti, mitä kautta tämä negatiiviseksi kehittynyt tilanne voidaan korjata.
Siksi myös Suomessa tulisi keskittyä ongelmien ennaltaehkäisyyn.
– Kaikista tärkeintä on, että tehdään oikeita päätöksiä ja oikeita resursointeja. Tarvitaan sellaista poikkihallinnollista yhteisymmärrystä siitä, mikä on tilanne, ja mitä nämä mahdolliset skenaariot ovat. Se on Suomessa hyvin toiminutkin, Lahtela sanoo.