Lannistuneet opettajat ja tasomittausten heikkenevät tulokset olivat pulma Ruotsin kouluissa jo ennen kuin niihin saapui suuret määrät nuoria maahanmuuttajia.
Nyt pakolaislasten koulutustarpeet kasaavat Ruotsin opetusjärjestelmälle ennennäkemättömät paineet.
Länsinaapuriin on saapunut arviolta 245 000 siirtolaista vuoden 2014 jälkeen. Heistä noin 70 000 on alle 18-vuotiaita. Valtaosa näistä nuorista saapui Syyriasta, Afganistanista tai Irakista, missä sota ja pakolaisuus ovat estäneet heitä saamasta kunnollista opetusta.
Ei siis ihme, että tulokkaiden osaamistaso kouluissa on yleisesti jäljessä ruotsalaisista ikätovereista. Uuden kielen, monesti myös uudenlaisten aakkosten, oppimisen lisäksi tulijoiden on omaksuttava uusia ajattelun ja opiskelun tapoja.
– Tuo on todellinen haaste, myöntää Ruotsin opetusministeri Gustav Fridolin uutistoimisto AFP:lle.
Epäonnistumiseen ei olisi ministerin mukaan varaa.
– Tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi maksaa opetusjärjestelmä, joka on pettänyt maahanmuuttajat, kuin jos annetaan heille jo alun perin kunnon koulusivistys.
Tilannetta ei helpota se, että Ruotsin kouluissa on akuutti opettajapula: niihin on löydettävä 60 000 ammattipätevyyden hankkinutta opettajaa vuoteen 2019 mennessä.
Valokeilassa Ruotsi ja Suomi
Unicefin huhtikuussa julkaisema globaali vertailu kertoi, että koulujen oppimistulokset putosivat vuosien 2006 ja 2012 välillä eniten kahdessa Pohjoismaassa. Toinen on Ruotsi, toinen puolestaan Suomi.
Ruotsin koululaitos (Skolverket) on arvioinut, että pudotus johtuu suuresta määrästä ulkomailta tulleita oppilaita, joilla on kieliongelmia.
Tosin tulosten heikentymisen syyksi on tarjottu myös koulujen tasoeroja - vanhemmat saavat nykyisin valita, mihin kouluun heidän lapsensa menevät, ja parhaat oppilaat kasautuvat. Jos monista luokista puuttuvat hyvät oppilaat, keskimääräiset tulokset tapaavat heiketä.
Lisäksi on syytä muistaa, että Suomessa pakolaisia ei ole yhtä paljon kuin Ruotsissa. Suomen kuihtuvia oppimistuloksia ei siis voi selittää maahanmuuttajilla. Kouluvalikointi sen sijaan on nyt varsin yleistä Suomessakin.
Motivaatio valttina
Ruotsin työttömyysluvut yhtä kaikki viittaavat vahvasti siihen, että maahanmuuttajien koulutus ei ole onnistunut. Ulkomailla syntyneistä on AFP:n mukaan Ruotsissa työttöminä 20 prosenttia, kun kantaväestön työttömyysprosentti on 5.
Maahanmuuttajien koulutusta onkin yritetty parantaa uusilla keinoilla.
Tukholman lounaispuolella sijaitsevan Södertäljen asukkaista runsas kolmannes on ulkomailla syntyneitä. Tästä syystä kaupunki päätti pestata koulujensa kaikille alaluokille kaksi opettajaa.
– Näin oppilaat saavat enemmän apua, opetusta voi muokata heidän tarpeidensa mukaiseksi ja opettajien stressi vähenee, luonnehtii Södertäljen opetusjohtaja Monica Sonde.
Kokeilu näyttää kantavan hedelmää: lukioon päässeiden määrä on kaupungissa kasvussa.
Ruotsin koululaitoksen edustaja Anders Auer muistuttaa yhdestä edusta, jolla pakolaiset saattavat myös omin avuin kohentaa asemaansa koulutuksessa.
– Ulkomailla syntyneillä on parempi oppimismotivaatio kuin kantaväestön lapsilla.