Turvapaikanhakijoiden suuri määrä koettelee Ruotsissa useiden kuntien ja alueiden sosiaali- ja terveyspalveluita ja henkilökunnan jaksamista.
Vaikeuksia näyttää olevan varsinkin kuntien sosiaalitoimessa, jonka pitäisi huolehtia suuresta joukosta alaikäisiä, jotka ovat saapuneet Ruotsiin ilman huoltajia. Heitä on tänä vuonna otettu vastaan reilusti yli 30 000.
Asiantuntijoiden mukaan edessä on pitkä ja vaativa työ, jotta nuoret saataisiin kiinnitettyä osaksi yhteiskuntaa.
– Kunnille on suuri haaste järjestää koulutus, terveydenhoito ja asuminen kaikille näille lapsille ja nuorille, sanoo johtaja Per-Arne Andersson Ruotsin kuntien ja maakäräjien etujärjestöstä SKL:stä.
Ongelmien lista kunnissa on pitkä. Sosiaalitoimi ei aina ehdi käsitellä asioita huolellisesti, asuinpaikoista ja kasvattajista on pulaa ja alaikäisiä turvapaikanhakijoita on karannut pienemmiltä paikkakunnilta suuriin kaupunkeihin. Tämä selviää Ruotsin valmiusviranomaisen MSB:n viimeaikaisista tilanneraporteista.
Lisäksi monet kunnat ovat raportoineet, että muiden avun tarpeessa olevien lasten asioiden käsittely on kärsinyt pakolaistilanteen vuoksi.
Kymmenet kunnat ovat puolestaan tehneet ilmoituksia sosiaalitoimen epäkohdista valvovalle viranomaiselle, koska velvoitteita ei ole voitu täyttää.
Pienissä kunnissa painetta
Ruotsista turvapaikkaa on hakenut tähän mennessä noin 160 000 ihmistä tänä vuonna.
Lisääntynyt hakijamäärä on tuonut painetta myös terveyskeskuksiin, neuvolatoimintaan, psykiatriaan ja hammashoitoon etenkin monissa pienemmissä kunnissa ja lääneissä, käy ilmi viranomaisten tiedoista.
– Tilanne voi olla yksittäisille alueille hyvinkin ongelmallinen, jos terveyskeskuksen vastuulle tulee nopeasti suuri määrä turvapaikanhakijoita, jotka tarvitsevat sekä tavallista terveydenhoitoa että terveystarkastuksia, sanoo osastonjohtaja Lars-Torsten Larsson Ruotsin sosiaalihallituksesta.
Larssonin mukaan kuormituksessa ja hoidon organisoinnissa on suuria aluekohtaisia eroja. Tilanteen arvioidaan olevan paremmin hallinnassa suurilla kaupunkiseuduilla, koska resursseja on usein enemmän saatavilla.
Larssonin tiedossa ei ole, että terveydenhoidon toimintaan tai potilasturvallisuuteen liittyen olisi tullut samantyyppisiä varoittavia raportteja kuin sosiaalitoimesta.
Kuormittunut henkilökunta
Ruotsissa vastuu turvapaikanhakijoista on jakautunut epätasaisesti kuntien välillä jo ennen tätä vuotta ja suurta pakolaismäärää.
Monet jo ennestään kuormittuneet ruotsalaiskunnat ovat syksyn aikana joutuneet entistä kovemmille, arvioidaan kuntien etujärjestöstä.
– Noin 50–70:een kuntaan on jo pitkän aikaan kohdistunut kova paine, koska turvapaikanhakijoita ja uusia tulijoita on ollut niissä paljon, sanoo SKL:n Per-Arne Andersson.
Useat Ruotsin lääninhallitukset ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota siihen, että työolosuhteet monissa kunnissa ovat paikoin kestämättömiä.
– Yksi lääni raportoi lisääntyneistä sairauslomista, toinen suuresta henkilöstön vaihtuvuudesta, kolmas irtisanoutuneista tai irtisanomisilla uhkaavista tilanteen takia, listataan MSB:n raportissa muutaman viikon takaa.