Unkarin parlamentti voi äänestää nopeimmillaan Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista 5.2.
Viiden oppositiopuolueen muodostama koalitio on aloittanut kansanedustajien nimien keräämisen Unkarin parlamentin koollekutsumiseksi ylimääräisille valtiopäiville. Oppositio ehdottaa, että parlamentti kokoontuisi 5.2. ja ratifioisi tuolloin Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Ylimääräiset valtiopäivät järjestetään, jos vähintään 40 kansanedustajaa 199:stä sitä vaatii. Opposition edustajan mukaan on selvää, että allekirjoitukset saadaan kokoon tulevana maanantaina.
– Tämä on vain tekninen kysymys, sillä allekirjoitukset täytyy kerätä paperille, eikä niitä voi kerätä sähköisesti, sanoo opposition Sosialistipuolueen (MSZP) parlamenttiryhmän varapuheenjohtaja Tamás Harangozó MTV Uutisille.
Parlamentti on tällä hetkellä talven istuntotauolla, jonka täytyy lain mukaan kestää ainakin 15.2. asti. Viktor Orbánin hallitus on kutsunut parlamentin koolle 26.2.
Viidellä vasemmistolaisella ja liberaalilla oppositiopuolueella on parlamentissa yhteensä 49 kansanedustajaa. Ne muodostavat parlamentissa Yhdessä Unkarin puolesta -nimisen oppositiorintaman.
Fidesz voi määrätä kansanedustajansa kotiin
Kun ylimääriäisiä valtiopäiviä kannattavien kansaedustajien nimet on saatu kokoon ja lähetetty puhemiehelle, hänen on kutsuttava parlamentti ylimääräisille valtiopäiville kahdeksan vuorokauden kuluessa.
Parlamentin puhemiehenä toimii tällä hetkellä László Kövér, joka sanoi aiemmin tällä viikolla, ettei Ruotsin jäsenyyden ratifioinnilla ole hänen mielestään kiirettä.
Oikeistopopulistinen hallituspuolue Fidesz ja sen liittolainen Kristillisdemokraattinen kansanpuolue KDNP voivat kuitenkin estää ylimääräiset valtiopäivät kehottamalla kansanedustajiaan pysymään poissa istunnosta, jolloin paikalla ei olisi päätösvaltaisuuteen tarvittavaa määrää parlamentin jäseniä.
Tamás Harangozó
Fideszin parlamenttiryhmän johtaja Máté Kocsis ilmoitti eilen perjantaina, että puolueen parlamenttiryhmä ei tee Ruotsin Nato-asiassa mitään ratkaisuja ennen kuin Unkarin ja Ruotsin pääministerit Viktor Orbán ja Ulf Kristersson ovat tavanneet.
– Tämä on yhä poliittista sirkusta. Se, mitä Unkarissa nyt tapahtuu, on naurettavaa ja häpeällistä, Harangozó sanoo.
Ruotsi torjui aiemmin tällä viikolla Orbánin kutsun neuvotteluihin Nato-jäsenyydestä. Ruotsin mukaan maan Nato-jäsenyydessä ei ole mitään neuvoteltavaa. Sen sijaan Kristersson on hyväksynyt tapaamisen ja keskustelut yleisistä poliittisista kysymyksistä.
Orbánin tavoitteet hämärän peitossa kaikille
Harangozón mukaan myös Unkarissa on hyvin epäselvää, mitä Orbánin hallitus tavoittelee toiminnallaan.
– Emme pääse Viktor Orbánin tai László Kövérin pään sisään, onneksi. En haluaisikaan päästä sinne. Se mitä me voimme sanoa, on, että ei minkään maan pitäisi tehdä näin häpeällisiä poliittisia temppuja kuin Unkari nyt tekee.
Julkisuudessa on erilaisia spekulaatioita siitä, mitä Orbánin hallitus ajattelee saavuttavansa Ruotsin jäsenyyden jarruttamisella. On arveltu, että Unkari pyrkisi esimerkiksi vapauttamaan lisää EU:n jäädyttämiä varoja, joita on kaikkiaan reilut 30 miljardia euroa.
Lue myös: Yhdysvallat jyrähti Unkarille, kritiikkiä sataa muualtakin – "Helvetin pimein paikka on varattu..."
– Emme tiedä ollenkaan, mitä hallitus tällä tavoittelee. Meillä ei ole tiedossa, että hallitus haluaisi tehdä mitään bisnestä Ruotsin Nato-jäsenyydellä kuten Turkki teki, Harangozó sanoo viitaten Turkin tavoittelemiin hävittäjäkauppoihin Yhdysvaltojen kanssa.
– Yksi mahdollisuus on, että se vain halusi osoittaa yleistä poliittista tukeaan Turkille.
Harangozón mukaan Orbánin hallitus ei ole kertonut kenellekään, onko heillä Ruotsille vaatimuksia, joiden täyttäminen olisi ehtona Nato-jäsenyyden ratifioinnille. Joka tapauksessa oppositio on Harangozón mukaan täysin tympäätynyt Orbánin hallituksen toimintaan. Tilanteesta hyötyy opposition mukaan vain yksi taho.
– En sano suoraan, että Unkarin hallitus toimisi Venäjän ohjauksessa, mutta jos tilannetta katsoo objektiivisesti, voi sanoa, että tämä tilanne hyödyttää vain Venäjää ja Putinia. Tämä on poliittista hulluutta. Toisen maan turvallisuudella leikkiminen on yksinkertaisesti häpeällistä.
Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa samana päivänä 18.5.2022. Suomesta tuli Naton jäsen 4.4.2023.