Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tapasi tänään torstaina Brysselissä Unkarin pääministerin Viktor Orbanin. Johtajien tapaaminen pidettiin EU-huippukokouksen yhteydessä.
Ulf Kristersson sanoi tapaamisen jälkeen, että hän haluaa tavata Viktor Orbanin Budapestissa vasta sitten, kun Unkari on ratifioinut Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Orban kutsui Kristerssonin aiemmin vierailulle Unkariin.
Ruotsin pääministerin mukaan hän ei tämän päivän tapaamisessa saanut mitään tarkkaa tietoa päivämäärästä, jolloin Unkari mahdollisesti ratifioi Ruotsin Nato-jäsenyyden. Hän ei myöskään spekuloinut, milloin Budapestiin mahdollisesti matkaisi.
Unkari on ainoa Nato-maa, joka ei ole ratifioinut Ruotsin jäsenyyttä. Pitkään viivytellyt Turkki ratifioi Ruotsin jäsenyyden tammikuussa.
Lue myös: Ruotsin Nato-jäsenyydestä ei sittenkään äänestetä ensi viikolla
Äänestyksestä ristiriitaisia tietoja
Unkarin suunnitelmista Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksynnän suhteen tihkui torstaina ristiriitaisia tietoja.
Uutistoimisto Reuters kertoi ruotsalaismedioiden mukaan, että Unkarin parlamentti aikoisi äänestää Ruotsin Nato-jäsenyydestä erikseen koolle kutsutussa kokouksessa maanantaina. Tapaamisen olisi kutsunut koolle maan oppositio.
Unkarin parlamentin on määrä palata virallisesti talvitauolta helmikuun lopussa.
Ruotsalaismedioiden mukaan ei kuitenkaan ole laisinkaan varmaa, osallistuvatko valtapuolue Fideszin edustajat maanantain äänestykseen. Jos Fideszin edustajat eivät saavu paikalle, ei äänestystä voida ruotsalaisuutistoimisto TT:n mukaan järjestää.
Lue myös: Stoltenberg uskoo Unkarin ratifioivan Ruotsin Nato-jäsenyyden helmikuun lopulla
Hävittäjä-kortti nostettiin esille
Brysseliin saapuessaan Kristersson nosti esille Gripen-hävittäjät, joita Unkari on saanut Ruotsilta käyttöönsä
– Mitä nopeammin Unkari saa ratifiointiprosessin päätökseen, sitä nopeammin voimme puhua asioista, joista on mahdollista puhua vain Ruotsin ollessa (Naton) jäsen, Kristersson sanoi uutistoimisto TT:n mukaan.
Hän mainitsi tässä yhteydessä muun muassa paitsi ruotsalaishävittäjät myös Ruotsin ja Unkarin yhteiset yritysintressit. Unkari on vuokrannut Ruotsilta Gripen-hävittäjiä, ja niiden käyttöoikeuden jatkumisesta on käyty keskusteluja.
Ruotsalaismediassa onkin spekuloitu, voisiko Kristersson käyttää epäsuorasti hävittäjiä apuna Unkarin painostukseen.
– Ruotsin hallitus voisi esimerkiksi sanoa, että meidän täytyy antaa hävittäjät Ukrainalle. Se olisi symbolinen isku vasten Orbanin kasvoja, sanoi tutkija Anders Blomqvist Uppsalan yliopistosta uutistoimisto TT:lle.
Samalla hän kuitenkin arvioi, että Ruotsin hallitus tuskin suoraan painostaa Unkaria hävittäjillä.