Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on toistanut, että Ruotsin on koordinoitava turvallisuuspoliittiset toimensa Suomen kanssa.
Hultqvist ei pidä kohtuullisena, että kansallisia päätöksiä tehdään muita huomioimatta.
Hultqvist painottaa, että Suomi on tärkein kumppani Ruotsille puolustusasioissa ja että Suomi säilyttää tämän aseman myös jatkossa. Ruotsin puolustusministerin mukaan Nato-jäsenyys ei edelleenkään ole ajankohtaista.
Hultqvist puhui suomalais-ruotsalaisessa puolustusseminaarissa Tukholmassa.
"Kriisiajan turvatakuut hankalampi asia Ruotsille kuin Suomelle”
Kysymys kahdenkeskisistä turvatakuista kriisiaikana on vaikeampi kysymys Ruotsille kuin Suomelle, arvioi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
Kanerva uskoo, että varovaisempaa suhtautumista Ruotsissa selittää vahva sotilaallisen liittoutumattomuuden perinne. Keskinäiset turvatakuut voisi ymmärtää puolustusliittona.
– Sotilaallisen liittoutumattomuuden oppi on Ruotsissa niin syvässä ja vahva historiallisista syistä, etteivät he halua sitä oppirakennelmaa murtaa, arvioi Kanerva ruotsalais-suomalaisen puolustusseminaarin yhteydessä Tukholmassa STT:lle.
Kanervan mukaan Suomen ja Ruotsin keskinäiset turvatakuut ehkäisisivät konflikteja ja kriisejä ennalta. Hän pitää tärkeänä, että mahdollisessa kriisitilanteessa ei enää alettaisi neuvotella Ruotsin ja Suomen välillä tai että yhteistyöstä olisi epävarmuutta.
– Se toimintavarmuus, joka siitä saadaan, lisäisi ehdottomasti vakautta ja merkitsisi sitä, että tämä koettaisiin mahdollisen potentiaalisen vihollisen suunnasta vahvistuneena pelotekynnyksenä.
”Ei samaa valmiutta”
Kanerva uskoo, että Suomessa olisi valmiutta edetä kahdenvälisissä turvatakuissa Ruotsin kanssa, jos ajattelu Ruotsissa vain muuttuisi suotuisammaksi.
– Tangoon tarvitaan kaksi, vanhaa sanontaa lainatakseni, ja ei tässä ole pokattu (kumarrettu) Ruotsille, kun tiedetään, ettei siellä vielä ole ihan samaa valmiutta.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) ei sulje pois mahdollisuutta turvatakuisiin ja puolustusliittoon Ruotsin kanssa.
– En halua automaattisesti poissulkea vaihtoehtoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä kysymyksistä. (Mutta) pidän mielekkäämpänä etenemistä, jossa pidetään tarjottimella erilaisia vaihtoehtoja, hän sanoo STT:lle.
Puolustusliiton ja turvatakuiden sijaan Kari haluaisi ensin käydä keskustelua puolustus- ja turvallisuusyhteistyön eri tasoista.
– Jos alamme ensin niin sanotusti keskustelemaan maalista, se jää usein vaan keskusteluksi, sen sijaan, että etsitään konkreettisia toimia, joilla edetään, hän sanoo.
3:25
