Elokapinan kaltaiset mielenosoitukset kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan, muistuttaa oikeustieteen tohtori Kati Nieminen Helsingin yliopistosta. Elokapina osoitti mieltään tällä viikolla ensin Mannerheimintiellä ja nyt Unioninkadulla.
Lue lisää: Elokapina-aktivistit viettivät jo toisen yön Helsingin keskustassa
Kati Niemisen mukaan mielenosoituksista aiheutuu aina haittaa, mutta tärkeämpää olisi tarkastella, mihin niillä pyritään.
– Kansalaistottelemattomuudella tarkoitetaan yleensä lainvastaista toimintaa. Sen odotetaan olevan rauhanomaista, väkivallatonta ja avointa siinä mielessä, että teko on avoin ja tarvittaessa ollaan valmiita vastaamaan mahdollisista seurauksista.
– Yleensä syy, minkä puolesta toimitaan, on yhteiskunnallisesti riittävän painava, Nieminen sanoo.
Nieminen arvioi, että suomalainen yhteiskunta kestää hyvin mielenosoituksia, vaikka ne olisivatkin kansalaistottelemattomuutta.
– Ainahan nousee keskustelua, jossa kuuluvin ääni on kriittinen kansalaistottelemattomuutta kohtaan. Elokapinan kohdalla on onneksi päästy keskustelemaan myös sisällöstä eli ilmastonmuutoksesta.
– Siinä on myös hyvin iso yhteiskunnallinen kysymys taustalla.
Niemisen mukaan Elokapina-liikkeellä on hyvin klassinen lähestymistapa kansalaistottelemattomuuteen, eli se on avointa, harkittua ja väkivallatonta.
– Mielenosoitusoikeus on olemassa ja mielenosoituksista saa myös aiheutua haittaa. Kaiken ei tarvitse olla harmitonta.
– Jos Elokapinan mielenosoituksista tulisi kuitenkin jotain haittaa, niin tuomioistuin voisi harkintansa mukaan ottaa huomioon, että tässä ei ole kyse itsekkäästä oman edun tavoittelusta, vaan painavasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä, Nieminen toteaa.