Saako mielenosoitus tukkia kadun? Oikeustieteen tohtori: "Kaiken ei tarvitse olla harmitonta"

Elokapinan kaltaiset mielenosoitukset kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan, muistuttaa oikeustieteen tohtori Kati Nieminen Helsingin yliopistosta. Elokapina osoitti mieltään tällä viikolla ensin Mannerheimintiellä ja nyt Unioninkadulla.

Kati Niemisen mukaan mielenosoituksista aiheutuu aina haittaa, mutta tärkeämpää olisi tarkastella, mihin niillä pyritään.

– Kansalaistottelemattomuudella tarkoitetaan yleensä lainvastaista toimintaa. Sen odotetaan olevan rauhanomaista, väkivallatonta ja avointa siinä mielessä, että teko on avoin ja tarvittaessa ollaan valmiita vastaamaan mahdollisista seurauksista.

– Yleensä syy, minkä puolesta toimitaan, on yhteiskunnallisesti riittävän painava, Nieminen sanoo.

Nieminen arvioi, että suomalainen yhteiskunta kestää hyvin mielenosoituksia, vaikka ne olisivatkin kansalaistottelemattomuutta.

– Ainahan nousee keskustelua, jossa kuuluvin ääni on kriittinen kansalaistottelemattomuutta kohtaan. Elokapinan kohdalla on onneksi päästy keskustelemaan myös sisällöstä eli ilmastonmuutoksesta.

– Siinä on myös hyvin iso yhteiskunnallinen kysymys taustalla.

Niemisen mukaan Elokapina-liikkeellä on hyvin klassinen lähestymistapa kansalaistottelemattomuuteen, eli se on avointa, harkittua ja väkivallatonta.

– Mielenosoitusoikeus on olemassa ja mielenosoituksista saa myös aiheutua haittaa. Kaiken ei tarvitse olla harmitonta.

– Jos Elokapinan mielenosoituksista tulisi kuitenkin jotain haittaa, niin tuomioistuin voisi harkintansa mukaan ottaa huomioon, että tässä ei ole kyse itsekkäästä oman edun tavoittelusta, vaan painavasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä, Nieminen toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat