Työsopimusten tulkitseminen voi olla hyvinkin haastavaa. Varsinkin järjestäytymättömillä aloilla palkkavaatimuksia saatetaan kiertää erilaisin provisiojärjestelmin.
Ay-liikkeen mukaan ansioiden pitää kuitenkin aina olla kohtuulliset. Ongelmaksi muodostuu usein se, että korotusta täytyisi lähteä hakemaan oikeudesta.
MTV Uutiset kertoi aiemmin tänään tapauksesta, jossa 14-vuotias poika työskenteli telemarkkinointiyrityksessä 70 tuntia yhteensä 140 euron palkalla*. Poika myi sinä aikana 45 lehteä, mutta monimutkaisen provisiojärjestelmän perusteella hän oli oikeutettu ainoastaan työsopimuksessa taattuun kahden euron tuntipalkkaan.
Palvelualojen ammattiliitto PAM:in kaupan alan neuvottelupäällikkö Juha Ojala toteaa MTV:lle, että pojan tekemä sopimus on sinänsä laillinen, ja se täyttää työsopimuksen muotovaatimukset.
– Kyllä tämä on ihan työsuhde ja sinänsä solmittu oikein. Ongelma on lähinnä se, miten sitä on toteutettu.
Ojala kritisoi työsopimuksen hankalaa muotoa ja hyvin vaikeasti ymmärrettävää provisiojärjestelmää.
– Ongelmana tässä tapauksessa on se, että on tehty työtä ohjeiden mukaan, eikä ole väitettykään, että työ olisi tehty huonosti, mutta ansiot ovat silti jääneet hyvin hyvin pieniksi. Ja se tietysti tuo ihmiselle ongelmia. Hän ei ole varmasti edes mieltänyt, että kun täällä puhutaan pohjapalkasta, se on vain pohjapalkka. Tarkoituksenahan on, että se kokonaispalkka nousee kohtuulliselle tasolle.
TES määrittää kohtuullisen tason
Ojala muistuttaa, että kohtuullinen palkkataso Suomessa määräytyy kullakin alalla yleisesti maksettavien palkkojen perusteella.
Puhelinmyynnissä ja -markkinoinnissa minimipalkka on työehtosopimusten (TES) mukaan 8-9 euroa tunnilta. Kahden euron tuntipalkka jää näin ollen rutkasti sen alle.
Pojan työnantaja on järjestäytymätön, eikä alalla ole yleissitovuutta, joten palkan kohtuullistamista pitäisi hakea oikeusteitse. Ojala uskoo, että oikeudessa kahden euron tuntipalkka nousisi ainakin jonkin verran.
– Täytyy tietysti olla rehellinen siinäkin, että oikeuskäytäntö tällaisissa tapauksissa on ollut hovioikeutta myöden harvinaisen tyly siinä, että katsotaan, että provisiopalkalla työskentelevä ei alussa voikaan tienata niin paljon, koska hänen täytyy kehittyä työssään.
– Mutta varmasti palkkaa voitaisiin jonkin verran kenties kohtuullistaa, kun kuitenkin edellytetään tavanomaista tai kohtuullista palkkaa, ja samalla alalla järjestäytyneen työnantajan palkat ovat 8-9 euroa.
Kuinka suuri kohtuullisen palkan sitten tulisi tässä tapauksessa olla, sitä Ojala ei lähde arvioimaan.
– Kukaan ei tiedä, miten siinä tapauskohtaisesti kävisi. Ei voida sanoa, että tämä olisi täysin ilmeisen laiton ja ihan varma juttu. Kyllä meillä vielä tällainen aukko on näiden villien yritysten kohdalla niillä aloilla, joilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta.
Suurimmalla osalla TES voimassa
Suomalaiset ovat järjestäytynyttä kansaa, ja työehtosopimusten piirissä on noin 90 prosenttia työntekijöistä. He saavat siis yhteisesti sovitun mukaista vähimmäispalkkaa.
– Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että niin työnantajien kuin työntekijöidenkin järjestäytyneisyys on sen verran kattavaa, että kaikkien työnantajien on noudatettava sitä ikään kuin lain tasoisena, riippumatta ovatko ne niin sanottuja villejä yrityksiä tai eivät. Valtaosa sopimuksista on yleissitovia. PAM:illa on 44 työehtosopimusta, ja niistä on yleissitovia ainakin yli 40.
PAM:in kaupan alan neuvottelupäällikön mukaan vielä on kuitenkin olemassa sellaisiakin aloja, joissa työehtosopimukset eivät ole kovin yleisiä ja jotka ovat sopimusmielessä nuoria. Näillä aloilla yleissitovuutta ei ole.
– Niissä järjestäytyminen on niin matalaa, että yleissitovuuden lautakunta ei ole julistanut sitä yleissitovaksi, mikä taas tarkoittaisi, että kaikkien työnantajien pitäisi noudattaa sitä vähimmäisehtona. Kyllä tämä tarjoaa porsaanreiän, ja sitä kautta myös vilunkiyrittäjille mahdollisuuden käyttää tilannetta hyväkseen.
Hyviä ja huonoja yrityksiä
Juuri telemarkkinointiyrityksillä järjestäytyminen on vielä matalaa, eikä yleissitovuutta siksi ole. Ojala kuitenkin korostaa, että suurin osa alalla toimivista yrityksistä on niin sanottuja hyviä yrityksiä.
– Siellä on hyviä yrityksiä jotka kuuluvat palvelualojen työnantajien Palta ry:hyn, ja ovat sitä kautta ovat sidottuja meidän työehtosopimuksen eli minimipalkat tulevat sitä kautta. Heidät on sidottu siihen juridisesti. Lisäksi on tietysti myös iso joukko muita hyviä yrityksiä. Sitten on tämän toinen porukka, jotka ovat hyvin huonoja yrityksiä.
Suurin osa yrityksistä toimii kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti.
Ojalan mukaan tilanne telemarkkinoinnin ja -myynnin alalla onkin kaksijakoinen.
– Täällä on hyviä yrityksiä, joissa ansiot ovat erinomaisia, työolot ovat hyviä, ihmisiä koulutetaan ja heistä huolehditaan, bisnes pyörii ja ihmisten ansiot voivat nousta aika korkeiksikin.
– Sitten löytyy tämä hyvin huonojen porukka, jotka pahimmillaan tehtailevat yrityksiä peräjälkeen. Sitä voisi sanoa ihmisen kannalta yritystoiminnan harmaaksi alueeksi: rajamailla mennään, koska kohtuullistahan tuollainen parin euron tuntipalkka ei ole. Että systeemi kyllä mahdollistaa palkkadumppauksen ja palkkakikkailun ikään kuin näennäislaillisesti.
Työsopimus luettava kunnolla
Ojala kertoo, että työnantajaliitto valvoo omia jäseniään sääntöjen ja sopimusten noudattamisessa.
– Kun ilmenee jotain, liiton on laitettava oma jäsenensä ruotuun. Se toimii työmarkkinajärjestelmässä hyvin.
Viime kädessä on kuitenkin työntekijän itsensä vastuulla ottaa selvää, minkälaiseen yritykseen hän on menossa töihin ja mitkä sopimukset siellä pätevät. Ojala peräänkuuluttaakin työntekijältä valveutuneisuutta sopimusta allekirjoitettaessa.
– Ymmärrän, että on kohtuutonta laittaa tätä työnhakijan niskoille, mutta silti pitäisi muistaa tarkistaa, onko yritys sidottu työehtosopimukseen, ja jos ei, onko työsopimuksessa varmasti kirjattu minimipalkka. Jos ei ole, on olemassa riski siitä, että kuukauden päästä tili voi olla ihan mitä sattuu.
Vaikka vilunkia ja harmaalla alueella liikkumista aika ajoin esiintyykin, ovat alan villit vuodet takanapäin.
– Lähemmäs 10 vuotta sitten, kun työehtosopimus alalla oli vielä nuorempi, oli tapauksia, joissa perustettiin esimerkiksi johonkin kuntaan call centre, puhelukeskus, ja saatiin sinne työllistämistukea. Myös tila saatiin todennäköisesti kunnalta, ja kaikenlaista tällaista tukea. Sitä pyöritettiin aikansa ja sitten mentiin naapurikuntaan ja sama alkoi alusta. Eli nämä olivat vähän tällaisia kännykät salkuissa kulkevia toimistoja.
– Viime aikoina ei niin härskejä tapauksia ole tullut esille. Mutta kyllähän tätä vilunkiveijaria aika ajoin valitettavasti tulee tällä alalla vastaan meilläkin.
Korjattu kirjoitusvirhe: Korjattu pojan palkka muotoon 140 euron palkalla, ei tuntipalkalla