Saamelaiskäräjät pettyi KHO:n ratkaisuun – tuomioistuin ei pura aiempia päätöksiään, jotka loukkaavat YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta

Korkein hallinto-oikeus päätti viime viikolla, että se ei pura aiempia päätöksiään, joiden YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi loukkaavan vähemmistöjen oikeuksia ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

KHO oli hyväksynyt yli 90 äänestäjää saamelaisiksi vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien tahtoa. Käytännössä tässä on kysymys sen määrittelystä, kuka on saamelainen ja kuka ei.

Saamelaiskäräjät on saamelaisten itsehallintoelin, joka edustaa Suomen saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjien edustajat valitaan vaaleilla. Äänioikeutettuja ovat ne saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Yksi määritelmä saamelaisuudesta esitetään saamelaiskäräjiä koskevassa laissa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei se syrjäyttänyt tätä määritelmää, eikä soveltanut säännöstä virheellisesti päätöksentekohetkellä käytettävissä olleen oikeuskäytännön valossa. KHO päätti, että sen omien päätösten purulle ei ollut hallintokäyttölaissa tarkoitettua perustetta.

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ei tuomioistuimen päätöstä sulata.

– Suomen valtiolla on vastuu kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen osapuolena kunnioittaa ja toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksiä. KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen ja estämään loukkauksen jatkumisen, kun sellainen on todettu, hän sanoo tiedotteessa.

Lakiin on kirjattu määritelmä saamelaisuudesta

Suomen lakiin on kirjattu yksi tulkinta saamelaisuuden määritelmästä. Lain silmissä saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena ja täyttää lain muut edellytykset.

Edellytyksenä on esimerkiksi, että henkilö tai yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai on esimerkiksi tunturi-, metsä-, tai kalastajalappalaisen jälkeläinen. Tai yksi henkilön vanhemmista on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Saamelaiskäräjien mukaan KHO poikkesi lain sanamuodosta ja sen tulkinnasta.

Ottaessaan kantaa KHO:n päätöksiin helmikuussa YK:n ihmisoikeuskomitea suositteli, että Suomi arvioisi uudelleen lain saamelaismääritelmän, jotta se ja sen soveltaminen kunnioittavat saamelaisten sisäistä itsemääräämisoikeutta.