MTV Uutiset koosti valtaväestön synnit saamelaisia kohtaan. Tällaista on supisuomalainen kolonialismi.
Saamelaisia asuu Suomessa 6 000–10 000. Meillä puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Kaikki näistä kielistä ovat uhanalaisia.
Tiesitkö sinä näitä asioita Euroopan unionin ainoasta virallisesti tunnustetusta alkuperäiskansasta? MTV koosti saamelaisiin vaikuttaneita Suomen valtion päätöksiä alle.
Lapin sodan saamelaisevakoista ei Suomessa ole juurikaan puhuttu. Sodan seurauksena saamelaiset joutuivat Pohjanmaan lakeuksille evakkoon. Joillekin tuli moninkertainen muutto: ensin oltiin sotaevakkoja, sitten palattiin kotiin ja seuraavaksi muuton aiheuttivat tekoaltaat, kuten Lokka ja Porttipahta.
Saamenkielinen opetus ei toteutunut suomalaisessa koululaitoksessa ennen 1970-lukua. Tätä ennen saamelaislapset joutuivat pois kotoa asuntolakouluihin. Ne aiheuttivat traumoja ja vieraannuttivat lapset kielestään ja kulttuuristaan.
Kaupungistuminen koskee myös saamelaisia. Saamelaislapsista jopa 80 prosenttia asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Saamenkielisen kouluopetuksen saaminen on näissä tapauksissa pitkälti kuntien hyvän tahdon varassa.
Lue myös: Saamelaisaktivisti Petra Laiti: Sana Lapland sisältää rasistisen loukkauksen
Raportti: Vihreän siirtymän hankkeet kurittavat saamelaisia
Suomessa saamelaisten asiat ovat jääneet monesti valtaväestön jalkoihin. Valtio saattaa tehdä suuria päätöksiä saamelaisia kuulematta. On jopa ajateltu, että kansanedustajan asuminen Lapissa tekisi hänestä saamelaiskysymysten asiantuntijan, vaikka kyseessä voi olla jopa saamelaisten oikeuksia vastustava poliitikko.
Suomessa on toiminut vuodesta 2021 saamelaisten totuus- ja sovintokomissio, jonka tehtävänä on koota yhteen saamelaisten kokemuksia valtion ja viranomaisten toimista. Komissiolle luovutetaan saamelaisten kansallispäivänä kattava selvitys alkuperäiskansan historiasta ja nykytilanteesta.
Nyt saamelaisia puhuttavat saamelaiskäräjälain uudistukset, jotka ovat edelleen jumissa eduskunnassa. Muita runsaasti puhuttavia asioita saamelaisalueilla ovat massaturismi, Nato-harjoitukset, metsähakkuut ja koneellinen kullanhuuhdonta.
Vasta julkaistu tutkimusraportti moittii saamelaisten kohtelua niin sanotuissa vihreän siirtymän hankkeissa. Amnesty Internationalin Suomen, Ruotsin ja Norjan osastojen sekä Saamelaisneuvoston tutkimuksen mukaan ilmastokriisi uhkaa saamelaisten kulttuuria ja elinkeinoja, jotka ovat vahvasti sidoksissa luontoon. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ilmastokriisi on tuonut uusia uhkia saamelaisille maankäyttöhankkeiden kautta.
Saamelaisille hankkeet voivat raportin mukaan olla tuhoisia, jos ne toteutetaan esimerkiksi poronhoidolle tärkeällä alueella. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue.
Tätä artikkelia varten haastateltavina olivat saamen yliopistonlehtori Ilona Kivinen, saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola ja nuorempi tutkija Kukka Ranta.