Yhteys Venäjän puolen saamelaisiin katkesi Suomesta Ukrainan sodan alettua. Itärajan toisella puolella asuvan yhteisön tulevaisuus on huolestuttava.
Keväällä 2022 saamelaisneuvostossa käytiin vakavia keskusteluita Venäjän puolen saamelaisten tilanteesta.
Vuosia jatkunut, rajat ylittävä yhteistyö oli vaakalaudalla, kun Vladimir Putin aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan.
Saamelaisneuvosto edistää ja valvoo saamelaisten oikeuksia. Saamelaisneuvostolla on kaksi jäsenjärjestöä Venäjällä.
Neuvoston ex-presidentti ja nykyinen saamelaisneuvoston jäsen Aslak Holmberg kertoo, että käänteen historiallisuus valkeni neuvostolle hyvin nopeasti: Yhteistyöhön Venäjän rajan ylitse ei ole enää edellytyksiä.
– Meillä oli aikoinaan hyvinkin läheiset yhteydet. Kävimme kokouksissa Venäjän puolella ja meillä oli yhteistyöprojekteja. Olimme jatkuvasti yhteydessä. Tilanne kuitenkin muuttui, Holmberg sanoo MTV Uutisille.
Lue myös: Tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää
Saamelaisneuvosto tekee myös ihmisoikeustyötä, mutta vaakakupissa painoi sen tärkeyden lisäksi turvallisuus.
– Katsoimme asian turvallisuusaspektia ja pohdimme sitä, onko yhteistyötä ylipäätään turvallista edes jatkaa, Holmberg kertoo.
Vastaan tulivat lopulta myös konkreettiset talouspakotteet, eikä rahaa voitu enää siirtää rajan yli.
– Kaikki raha mikä sinne tulee ulkomailta, brändättiin "ulkomaalaiseksi vaikuttamiseksi". Sillä voi saada myös hyvin negatiivisen leiman maan sisällä. Päätimme, että yhteistyö loppuu kyllä nyt tähän.
Lue myös: Näin Suomi kyykyttää EU:n ainoaa alkuperäiskansaa
Saamelaiset Kremlin varjossa
Mutta kuka valvoo saamelaisten oikeuksia nyt Venäjällä? Vai valvooko niitä kukaan?
Holmbergin mukaan Venäjällä on yhä jonkinlaista järjestötoimintaa, mutta monet aktivistiäänet on joko hiljennetty tai ne ovat paenneet maasta.
– On toki yhä paikallisia toimijoita ja jokunen järjestö, mutta valtion vaikutusvalta niissä on ilmeinen. En usko, että saamelaiset pääsevät siellä vapaasti ilmaisemaan itseään, Holmberg sanoo.
– Sota on aiheuttanut Venäjällä lisää painetta kaivaa mineraaleja omasta maaperästä, ja se on lisännyt uhkaa saamelaisalueilla. On hyvin ilmeinen huoli siitä, mikä näillä alueilla on heidän tulevaisuutensa.
Holmbergin mukaan se, etteivät Venäjän puolen saamelaiset ole enää mukana toiminnassa, on merkittävä muutos koko yhteisölle.
– Neuvoston toiminta on pitkälti meidän kolmen muun valtion rajojen sisällä.
Andrei pakeni Venäjältä Suomeen
Yksi rajan yli paenneista venäläissaamelaisista on Andrei Zhvavyi, 37.
Zhvavyi oli Venäjällä aktiivinen järjestöhenkilö. Hän oli useita vuosia mukana saamelaisten nuoriso-organisaatiossa ja toimi jäsenenä Murmanskin alueen saamelaisyhdistyksessä.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Zhavyi teki vaikean päätöksen.
Hän jätti paikallisyhteisönsä ja lähti.
– Kun sota alkoi, en ollut uskoa sitä todeksi. Se teki minut surulliseksi, Zhvavyi kertoo.
– Sotaa vastustavana on todella vaarallista olla Venäjällä. Minä en kohdannut ongelmia, koska olin varovainen sanoissani, mutta tunnen useita, jotka ovat saaneet väkivaltaa osakseen.
Hän päätti paeta Murmanskista rajan yli Norjan Kirkkoniemeen syksyllä 2022. Elettiin aikaa, kun itäraja oli vielä auki ja lähtö Venäjältä oli mahdollista.
– Hyppäsin bussiin, lähdin ja ylitin rajan. Kahta päivää aiemmin paennut kaverini odotti rajan toisella puolella. Sillä tiellä olen yhä.
Zhavyi pitää yhteyttä läheisiinsä rajallisesti. Hänen mukaansa moni tuttu lähipiiristä on joutunut lähtemään rintamalle sotimaan. Ja osa on sinne myös jäänyt.
Hän myös tietää, että Venäjälle jääneenä olisi voinut myös itse joutua rintamalle.
– Tunnen kolme ihmistä, jotka ovat sinne lähteneet, yksi heistä oli serkkuni. Yksi tuntemani ihminen kuoli vuosi sitten.
Zhvavyi asuu nyt Suomessa, ja odottaa turvapaikkapäätöstä. Aikaa hakemuksesta on kulunut jo 1,5 vuotta.
– Toivon, että saan asua täällä Suomessa, tehdä töitä ja elää normaalielämää. Se on toiveeni tulevaisuudelle.
Lue myös: Saamelaisaktivisti Petra Laiti: Sana Lapland sisältää rasistisen loukkauksen
"Elämä toisella puolella rajaa on hyvin erilaista"
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kertoo, että moni Venäjän saamelainen on hakenut turvapaikkaa Pohjoismaista.
Juuso korostaa, että nämä ihmiset ovat joutuneet pakenemaan maasta oman henkensä uhalla.
– Meillä on muutamia esimerkkejä yksilöistä, joita on ihan fyysisesti pahoinpidelty ja henkeä uhattu. Ensimmäisiä tällaisia tapauksia on tullut ilmi jo 2010-luvun alusta. Tilanne on Venäjän puolella vaikea, ja selvästikään alkuperäiskansojen oikeudet ja ihmisoikeudet eivät siellä toteudu, Juuso toteaa.
Juuson mukaan Venäjällä päättäjät ovat suhtautuneet ylipäätään saamelaiskäräjiä muistuttavan instituution perustamiseen negatiivisesti.
Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin.
– Tästä vinkkelistä katsottuna kyllä saamelaisten elämä toisella puolella rajaa on hyvin erilaista, mitä meillä muilla Pohjoismaissa on.
"Pitää olla huolissaan jokaisesta menetetystä saamelaisesta"
Se, että moni saamelainen joutuu ottamaan osaa Putinin sotaan, on Juuson mukaan huolestuttava ilmiö.
Venäjällä asuu saamelaisia noin 2000 laskutavasta riippuen.
– Kun kyseessä on näin pieni yhteisö, pitää olla huolissaan jokaisesta menetetystä saamelaisesta, Juuso kertoo.
Yle Uutiset haastatteli vuonna 2023 Venäjän puolen saamelaista, jonka mukaan tällöin ainakin viisi saamelaista olisi saanut surmansa sodassa.
Koska viestintä Venäjän puolella asuviin saamelaisiin on vähäistä, on hänen mukaansa mahdotonta tietää tarkkaan, kuinka moni saamelainen on joutunut sotaan tai kaatunut.
– Olemme kuulleet sotaan osallistuneista ja kaatuneiden määrästä vain kuulopuheita. Tieto sieltä käsin on hyvin rajallista. Ne luvuthan voi olla hyvinkin suuria.
Juuso summaa, että sodan pitää ensin loppua, ennen kuin yhteistyö Venäjän puolen saamelaisten kanssa voi jatkua.
– Edessä on varmasti pitkät vuodet ja pitkät prosessit. Mutta kun päästään sodasta eroon, meidän pitää löytää toimintatapoja, joissa voidaan tehdä yhteistyötä aidosti ilman minkään näköistä poliittista painetta tai hengen uhkaa.