Jääkiekon SM-liigan kurinpitosäännöt antavat suuntalinjat sarjassa langetettaville rangaistuksille. Säännöt jättävät kuitenkin huomattavan paljon varaa myös tulkinnalle. Tätä tulkintaa tekee kurinpitodelegaatio, joka muun muassa määrittelee, miten pelaajan loukkaantuminen otetaan huomioon rangaistusta koventavana tekijänä.
Keskiviikkona kurinpitodelegaatio muisti HPK:n hyökkääjää Markus Nenosta kahden ottelun pelikiellolla. Nenonen taklasi lauantain KalPa-ottelussa Tuomas Kiiskistä ja sai 5 minuutin rangaistuksen polvitaklauksesta ja pelirangaistuksen. Kiiskinen loukkaantui tilanteessa. Päävideotuomari vei tapauksen SM-liigan kurinpitodelegaation käsittelyyn.
Voit katsoa tilanteen yllä olevalta videolta.
Kurinpitodelegaation mukaan teko täytti polvitaklauksen määritelmän, mutta se ei pitänyt polvitaklausta "harkittuna ja tarkoituksellisena vastustajan vahingoittamisena, vaan enemmin varomattomana reagointina nopeaan kääntymiseen". Päätöksen sanamuotojen perusteella Nenonen määrättiin pelikieltoon, koska Kiiskinen loukkaantui.
"Tilanteessa aiheutuu taklauksen kohteelle polvivamma, jonka takia kurinpitodelegaatio pitää aiheellisena määrätä polvitaklauksesta ottelurangaistus ja kahden (2) ottelun pelikielto. Nenosella ei ole huomioon otettavaa kurinpitohistoriaa Liigasta."
Lähde: Kurinpitopäätös Markus Nenosen tapauksessa.
SM-liigan kurinpitodelegaation puheenjohtajan Sampo Liusjärven mukaan tulkinta on väärä. Nenosen pelikielto ei johtunut Kiiskisen loukkaantumisesta.
– Pelikielto ja ottelurangaistus on määräty polvitaklauksen ja loukkaantumisen yhteisarvioinnin perusteella. Tulkinta, että olisi pelkästään loukkaantumisen takia tullut kaksi peliä, ei ole oikea tulkinta, Liusjärvi sanoo MTV Urheilun haastattelussa.
Liusjärven mukaan kurinpitodelegaatio katsoo aina käsiteltävänä olevan teon ja määrittää sanktion sen perusteella. Loukkaantuminen "ehkä lisää pelikieltoa".
– Luultavasti olisi oltu ykkösessä, jos ei olisi loukkaantumista tullut.
SM-liigan kurinpitosäännöissä pelaajan loukkaantumista ei mainita rangaistusta koventavana tekijänä. Tarkoitus on rangaista teosta, ei sen seurauksesta. Toisin on esimerkiksi tekijän aiempien pelikieltoon johtaneiden tekojen kohdalla. Tällaisesta kurinpidollisesta historiasta rangistusta kovennetaan sääntöjen mukaan tietyn matemaattisen kaavan mukaisesti.
Tästä huolimatta loukkaantumiset siis vaikuttavat rangaistuksiin.
Liusjärvi sanoo kurinpitäjän käyttävän suurta harkintavaltaa arvioidessaan loukkaantumisten vaikutuksia sanktioihin.
– Liigalla on kurinpitosäännöt ja jääkiekossa sääntökirja, ne jättävät erittäin suuren harkintavallan siihen, miten pelikieltoja tai rikkomuksia ja niistä mahdollisesti määrättäviä pelikieltoja arvoidaan, Liusjärvi sanoo.
– Pelikiellon määrääjän, eli kurinpitodelegaation harkinnassa on, vaikuttaako se, ja minkä verran se vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen.
Eli teon seuraus on selkeästi vaikuttava tekijä päätöksissä?
– Sillä voi olla rangaistusta ankaroittava vaikutus.
Viikonloppuna nähtiin toinenkin pelikieltoon johtanut teko, kun HPK:n Ryan Johnston huitaisi perjantain ottelussa Pelicansin Lukas Jasekia päähän. Jasek loukkaantui, eikä pelannut lauantain tai tiistain kierroksella. Johnston sai kolmen ottelun pelikiellon.
Päätöksessä Jasekin loukkaantumista ei mainittu rangaistusta ankaroittavana tekijänä.
LUE MYÖS: SM-liigatähti loukkaantui mystisessä tilanteessa – ei muista tapahtuneesta mitään: "Törkeä teko, kyynärpäällä suoraan päähän"
Selvityksen merkitys?
Kun pelitilanne etenee kurinpitodelegaation käsittelyyn, pyydetään asianosaisilta yleisesti selvitys tilanteesta. Loukkaantumistilanteessa loukkaantuneen pelaajan seura antaa selvityksensä pelaajan loukkaantumisesta.
Näin toimittiin Liusjärven mukaan myös Kiiskisen loukkaantumistilanteessa. KalPa antoi Kiiskisen tilanteesta selvityksen.
Liusjärvi sanoo seuran antavan kurinpitäjälle "vapaamuotoisen selvityksen", jossa arvioidaan vamman laatua ja mahdollista loukkaantumisen kestoa.
– Käytännössä, mitä tilanteesta aiheutui pelaajalle, minkälainen vamma (syntyi). Nehän ovat aina arvioita. Jos joukkue sellaisen tiedon antaa, ne ovat aina enemmän tai vähemmän arvioita. Joku ristiside- tai polvivamma, niistä on leikkaushoidon perusteella aika hyvä tieto, mutta esimerkiksi päävammoissa se on täyttä arpapeliä, onko se neljä päivää vai kuukausitolkulla kestävä oire.
Liusjärven mukaan loukkaantumisen vakavuutta ei kuitenkaan yleensä voida ottaa huomioon kurinpitopäätöstä tehtäessä.
– Kurinpitopäätökset tehdään yleensä ottelua seuraavana päivänä tai korkeintaan 2–3 päivää tapahtuman jälkeen. Loukkaantuminen arvioidaan yleensä hyvin nopeasti. Loukkaantumisena pidetään oikeastaan sitä, jos joutuu jättämään pelin kesken kulloisenkin tilanteen takia, Liusjärvi sanoo.
– Kun päätöksenteko on niin nopeaa, ei loukkaantumisen vakavuutta voida yleensä ottaa huomioon, koska siitä ei ole tietoa.
SM-liigan kurinpitosäännöistä löytyy kuitenkin kohta, jossa viitataan seuran antamaan selvitykseen pelaajan loukkaantumisesta. Luvun kahdeksan pykälässä 53 mainitaan pelaajan pelikyvyttömyysaika.
"Väärien tietojen antaminen: Mikäli kurinpitokäsittelyssä joukkueen ilmoittama loukkaantumistilanne ei vastaa loukkaantumisen todellista tilaa tai pelaaja pelaa ilmoitettuna pelikyvyttömyysaikana, seuraa rangaistaan 10.000,00 euron sakolla."
Lähde: SM-liigan kurinpitosäännöt.
Liusjärven mukaan seurojen ei kuitenkaan tarvitse antaa selvityksessään tiettyä aikaa, jonka pelaajat ovat pelikyvyttömänä.
– Ei tarvitse antaa, mutta jos he antavat, sellainen voi tulla jälkeenpäin sitten katsottavaksi.
Tuomas Kiiskisen Nenosen polvitaklauksesta saaman vamman vakavuudesta ei ole tarkkaa tietoa. KalPa kuitenkin kertoi keskiviikkona julkaistussa loukkaantumisraportissaan, että Kiiskisen tilannetta "seurataan päivittäin". Tämän tiedon valossa on siis mahdollista, että Kiiskinen pelaa jo lauantaina, kun Nenonen on yhä pelikiellossa.
Liusjärvi ei näe tilannetta ongelmallisena.
– Ei niissä ole tällaista riippuvuussuhdetta haluttu eikä tarkoitettu rakennettavan, eikä sellaista niissä ole.