Keskustan puheenjohtaja ja puolueen sote-konkari Annika Saarikko tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta lääkkeeksi kuntien talousahdinkoon.
Hän arvioi, että kun kuntien tehtävistä raskain ja vahvimmin säädelty osuus siirtyy maakunnille, jää kuntapäättäjille tilaa keskittyä kunnan elinvoiman ja vahvuuksien löytämiseen.
– Kuntaliitoskeskustelun sijaan kannattaa valmistautua rakentamaan oman kunnan idea uusiksi koosta riippumatta. Liitokset ovat kuntien omissa käsissä, mutta siksi näitä uudistuksia tehdään, että paine kuntaliitoksiin sote-palveluiden takia väistyisi, Saarikko sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa.
Lue myös: Annika Saarikon nettitilaisuuden häirinnästä rikosilmoitus – epäiltyjen nimimerkkien aseina väkivaltavideo ja rasistiset solvaukset
Keskusta on ollut tekemässä monia kuntaliitoksia, mutta Saarikon mukaan ne ovat aina perustuneet alueiden asukkaiden omaan näkemykseen, ja niin pitää hänen mielestään olla jatkossakin.
Kunnat tarvitsevat valtiota
Tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko puolustaa hallituksen kolmen miljardin euron koronatukea kunnille välttämättömänä ratkaisuna lyhyellä aikavälillä. Se antoi happea vaikean ajan yli ja sillä vältyttiin veronkorotuksilta, investointien jäihin laittamiselta ja lomautuksilta.
– Se puolsi paikkaansa ja oli kertatuki myös koronan vielä tietämättömissä olevaan jälkilaskuun.
Keskustajohtajan mukaan tuki ei kuitenkaan ole pitkäaikainen pelastus, koska kunnilla on perustavaa laatua olevia ongelmia, kuten alhainen syntyvyys ja kasvava palveluiden tarve väestön ikääntyessä.
Toisin kuin esimerkiksi kokoomus ja perussuomalaiset, Saarikko korostaa, että kunnat tarvitsevat valtiota tuekseen jatkossakin.
– Jotkut nimittävät sitä tukiaisiksi, minulle se tarkoittaa alueiden tasavertaista kohtelua. Se tarkoittaa koulutuksen aloituspaikkoja eri puolille maata ja tien- ja väylänpitoon perusrahoja. Se tarkoittaa sen tyyppisiä ratkaisuja, jotka mahdollistivat vaikkapa Kemin ison investoinnin. Se tarkoittaa myös EU:sta tulevia aluekehitysrahoja, jotka ovat tärkeitä monissa paikoin Suomessa.
Kemin investoinnilla Saarikko viittaa Metsä Groupin 1,6 miljardin euron biotuotetehtaaseen.
Investoinnit eivät synny kuntiin tyhjästä. Siihen vaikuttavat ennustettavuus ja toivon näköala.
– Jos ilmapiiri muuttuu valojen sammutteluksi, kuka satsaa tulevaan? Tai jos päätöksenteko näyttää poukkoilevalta, kuka laittaa rahansa likoon?
Lähikoulujen säilymiseen ratkaisu
Keskustan pääteema on puolustaa asumisen väljyyttä ja oikeutta luontoon.
Lopettamisuhan alla olevien lähikoulujen pelastamiseksi keskusta esittää mallia, jossa esikoulu ja ensimmäisen ja toisen luokan opetus keskitetään kyläkoululle tiiviinä kokonaisuutena.
– Näin sitouduttaisiin siihen, että edes koulupolun alkupää voitaisiin turvata lähipalveluna, vaikka lapsia on vähän.
Äänestäjiä ei pidä aliarvioida
Perussuomalaiset on rummuttanut muun muassa polttoaineverojen korotuksesta. Se on kismittänyt keskustaa, sillä puolueen mukaan niitä ei enää tällä hallituskaudella tule.
Saarikko sanoo osanneensa varautua kaikenlaiseen vaalikamppailussa, mutta "valheisiin ja faktojen vääristelyyn en olisi halunnut varautua".
Hän on päättänyt puhua niistä asioista, joista kunnissa päätetään ja joista kuntavaaleissa on kysymys, koska äänestäjiä ei pidä aliarvioida.
– En usko, että kenenkään äänestäjän peruste valita puolueensa ja paikallinen ehdokkaansa perustuu siihen, että annetaan porukalla kepulle turpaan ja pannaan hallitus nurin. Kuntavaali on ihmisten arjen näkökulmasta kaikkein tärkein vaali.