Annika Saarikon kolumni: Sote-uudistus pelastaa kotikunnat

Puolueen johtamisen hienoin puoli on ihmiset. Saan tavata liki viikoittain suomalaisia kuntapäättäjiä maan jokaisesta kolkasta. Paikallisten terveisten kirjo on laaja, mutta viimeisten vuosien aikana yhdistävä tekijä on ollut selvä. Harras toive sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta yhdistää vastuunkantajia kaikkialla Suomessa.

Vuosien ja uudistuksen ”tuotantokausien” jälkeen perustelut sote-uudistukset tarpeelle hiipuvat politiikan seuraajien mielessä. Samaan aikaan vaihtuva kavalkadi oppositiopuolueita pyrkii kampittamaan uudistusta kaikin mahdollisin tavoin. Tuoreimpana esimerkkinä kokoomuksen Petteri Orpo on kunnostautunut lietsomalla pelkoja siitä, että uudistus romuttaa kuntien investointikykyä ja vie päätösvallan alueilta.

Lue myös: Kokoomus jatkaa sote-ratkaisun rajua lyttäämistä – "Ajamassa kohti Amerikan mallia"

Tapaamani kuntapäättäjät ovat huolissaan. Ei siitä, että hallituksen sote-uudistus viedään läpi, vaan siitä, että jatkuva sote-riitely eduskunnassa näivettää heidän kotikuntansa.

Paikalliset päättäjät osaavat katsoa kauas. Kotikunnat tulevat pärjäämään paremmin, kun epävakautta talouteen lisäävä sote siirtyy valtion verotuksella kustannettavaksi. Uudistus tehdään siksi, että paikallistalous ei Suomessa ajautuisi umpikujaan ikääntyvän väestön oloissa. Uudistus tehdään myös siksi, että ihmiset saisivat yhdenvertaiset palvelut koko maassa.

Jos väestön ikääntyessä sote pysyisi kuntien vastuulla, kustannukset jakautuisivat maassa hyvin epätasaisesti. Koulut ja varhaiskasvatus joutuisivat kärsimään etenkin pienemmissä kunnissa. Tulos olisi hyvin epäreilu. Ihmisten palvelut sekä verorasitus eriytyisivät kotikunnan mahdollisuuksien mukaan. Kuntien velkaantuminen lisääntyisi.

Lue lisää: Valtiovarainministerin puikkoihin astunut Saarikko pitää Marinin verouudistusideaa "keskituloisten kurittamisena" – tuore "rahaministeri" kertoo myös Suomen talouden näkymistä

Sote-palvelut ovat hyvin vahvasti säädeltyjä lakisääteisiä palveluita. Sote-rahoilla ei ole tähänkään asti kouluja tai pyöräteitä rakennettu. Päinvastoin – sote-menot ovat useimmissa kunnissa kasvaneet nopeampaa vauhtia kuin verotulot.

Kun sote siirtyy hyvinvointialueen vastuulle, kunnan päätöksentekoon jää asioita, joihin ne voivat todella vaikuttaa. Nämä ovat varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, taide, kulttuuri, kansalaisopistot, kirjastot, ihmisten elin- ja asuinympäristöt. Kunnat ovat ihmisten hyvän elämän pesäpaikkoja.

Kunnan vastuulle siirtyvät vuonna 2024 myös valtiolta työvoimapalvelut. Yhdessä elinkeino- ja yrityspalveluiden ja osaamisen kanssa ne antavat kesäkuussa valittaville valtuutetuille laajan repertuaarin kotikunnan vetovoiman ja elinvoiman kehittämiseen.

Miten hyvinvointialueet sitten voisivat hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut kuntia tehokkaammin niin että rahat riittäisivät? Nykyistä hajanaista, lähes kahdensadan organisaation ja budjetin sotea on todella vaikea ohjata. Tästä ohjaamisen haasteena toimii hyvänä esimerkkinä koronakriisin hoitoon liittyvä koordinaatio ja rokotusten järjestäminen. Eri organisaatiot katsovat vain omia budjettejaan eikä ihmisten ja kokonaisuuden etua.

Erikoissairaanhoito on vetänyt tässä kisassa pitemmän korren. Nyt on aika laittaa peruspalvelut kuntoon ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Sen soten rakenneuudistus mahdollistaa.

Lue lisäksi: Annika Saarikko nousi valtiovarainministeriksi, Antti Kurvinen tiede- ja kulttuuriministeriksi

Maakunnat pystyvät ottamaan käyttöön koko alueellaan fiksuimpia toimintatapoja, joilla saadaan nykyisillä rahoilla enemmän aikaan. Nykyisin hyvät mallit eivät leviä kunnasta toiseen. Yhteisen kehitystyön turvin pystytään esimerkiksi tarjoaman monipuoliset palvelut myös verkossa.

Sote-palveluissa ollaan 15 vuoden maratonin jälkeen jo stadionosuudella. Suurin uhka lähipalveluille on se, että emme tee mitään. Uudistamisen pelko johtaa eriarvoistumisen ja kohoavien kuntaverojen kierteeseen.

Kokoomuksen kuntayhtymämalli ei tuo tähän ratkaisua. Kunnalle jää toki isompi "liikevaihto" mutta ei todellista mahdollisuutta vaikuttaa laskuihin, jotka sen talouden kautta kiertävät.

Uudistuksen kustannuksia on kauhisteltu. Mistä ne sitten koostuvat? Palkkojen yhdenmukaistamisesta hyvinvointialueella sekä atk-investoinneista joilla saadaan ihmisten tiedot kulkemaan sujuvasti organisaatiolta toiselle. Eikö juuri sitä kaivatakin? Että päästään lääkärillä tai sosiaalityössä suoraan asiaan, eikä aikaa tuhraannu siihen, että asiakastiedot puuttuvat. Laitetaan nyt systeemit kerralla kuntoon.

Keskusta puolustaa kaikin voimin lähipalveluita. Keskustan päättäjien tavoite on turvata peruspalvelut jokaisen kotikunnan alueelle. Rakastamme kotiseutujamme.

Tulevan maakunnan sote-päättäjien pitää toimia ihmisten äänitorvina. Niin kauan kuin ihmiset arvostavat lähipalveluita ja äänestävät sen mukaisesti, ne maakunnassa pysyvät.