Säätiö: Salainen etäopetus al-Holin leirin lapsille toimi yllättävän hyvin – Suomen toiminnan uskotaan olevan ainoa laatuaan

– Työkalut olivat hyvin rajalliset, mutta kuitenkin ihan erinomaisiakin tuloksia saatiin, Tammelander iloitsee.

Opetus toteutettiin lasten äitien kännyköihin lähetetyin viestein. Yhteensä vapaaehtoiseen etäopetukseen on osallistunut 23 lasta.

Helsingin Sanomien mukaan etäopetus on turvallisuussyistä pidetty salassa Suomessakin. Se oli leirillä olleille vaarallista.

Suomenkielistä opetusta tarjosi Kvs-säätiön Etäkoulu Kulkuri toukokuusta 2020 alkaen. Aloite opetuksen järjestämiseen tuli ulkoministeriöltä, koska se halusi turvata lasten perusoikeudet opetuksen saamisesta. Lisäksi leirin lapsille haluttiin jotain tekemistä. Tänä keväänä yhteydet leirille katkesivat.

Al-Holin leirillä ei ole tietokoneita ja verkkoyhteydet ovat huonot, Whatsapp-yhteydetkin olivat välillä heikot.

Tammelanderilla ei ole tietoa, miksi leirillä yhä oleviin äiteihin ei yhtäkkiä enää saatu yhteyttä.

– Ei ole enää äitejä tavoitettu kevään jälkeen. Meillä ei ole tietoa, mistä se johtuu.

Helsingin Sanomien mukaan kurdijoukot häiritsevät tietoliikenneyhteyksiä leirillä. Osa suomalaisista on myös siirretty pienemmälle al-Rojin leirille, jossa valvonta on tiukempaa.

Lue myös: HS: Suomi järjesti salassa etäkoulua al-Holin leirin suomalaislapsille 

Haavisto: Etäopetuksen avulla lapset on haluttu pitää integroituneena Suomeen

Al-Holin leirillä Syyriassa olleille suomalaislapsille annetun etäopetuksen tavoitteena on ollut turvata lasten oikeuksia ja pitää heidät integroituneena Suomeen, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Hänen käsityksensä mukaan Suomi on ainoa maa, joka on järjestänyt etäopetusta al-Holin leirille. Haaviston käsityksen mukaan etäkoulun järjestämiseen vaadittavat yhteydet ovat katkenneet, koska kurdiviranomaisilla on ollut pyrkimys estää teknisillä välineillä puhelinten käyttöä leirillä.

Haavisto ei kuitenkaan usko, että etäkoulun paljastuminen kurdihallinnolle vaarantaisi Suomen suhteita hallintoon.

Kurdiviranomaisten kanssa on kuitenkin ollut hankaluuksia evakuointeja järjestettäessä.

– Ollaan tavallaan heidän armoillaan, Haavisto kuvailee.'

Leireillä olleita perheitä on voitu käyttää varainhankintaan liittyvänä perusteena.

– Heillä on ollut yhtenä intressinä myöskin se, että sinne suunnattaisiin varoja heidän leiriensä kunnostamiseen ja ylläpitämiseen.

Al-Holista on kotiutettu 23 lasta äiteineen, ja leirillä on vielä noin kymmenen suomalaista lasta.

Etäopetus oli ainoa keino

Ulkoministeriö kertoi heinäkuussa, että kaksi kolmasosaa suomalaisista on jo kotiutettu. Suomalaislapsia kerrottiin olevan tuolloin vielä leireillä kymmenkunta.

Tammelander sanoo, että vain yksi kunta on ottanut heihin yhteyttä sen jälkeen, kun etäopetusta saaneita lapsia on palannut leiriltä. Suomeen palanneet ovat kuntien vastuulla.

– Ulkoministeriöstä välitettiin opettajien yhteystiedot niiden kuntien viranomaisille, jotka ottivat vastuulleen Suomeen palanneet. Yhdestä kunnasta oltiin yhteydessä, eikä muista ole kuulunut mitään. Äideillä ei ole meidän yhteystietoja, vaan ne on luovutettu ministeriöstä kuntien viranomaisille.

Tammelander arvelee, että palanneet lapset on haluttu saada ensisijaisesti normaalin varhaiskasvatuksen ja opetuksen piiriin.

– Se on siinä tilanteessa ehkä paras vaihtoehto, mutta tuolle leirille etäopetus oli ainoa tapa saada opetusta lapsille, muita vaihtoehtoja ei ollut.

Etäopetusta antaneet kaksi opettajaa ovat nyt tehneet hankkeesta arviointia ja toimintamallin kuvausta sekä suomeksi että englanniksi.

– Olemme ajatelleet, että toimintamallilla voisi olla käyttöä muissakin yhteyksissä.

Ensimmäinen kerta

Kvs-säätiö on kehittänyt jo sata vuotta erilaisia tapoja järjestää etäopetusta. Al-Holin leirin lasten etäopetusta vastaavaa ei kuitenkaan ole Tammelanderin tiedon mukaan koskaan ennen järjestetty.

Hän luonnehtii projektia paitsi hyvin haastavaksi myös mielenkiintoiseksi, tärkeäksi ja palkitsevaksi. Siinä on tehty työtä, joka on tuottanut tulosta.

– Muun muassa yksi esikouluikäinen oppilas oppi lukemaan vuoden alussa ja vanhempienkin oppilaiden lukutaito on sujuvoitunut. Monet lapset ovat oppineet kirjoittamaan ja ylipäänsä käyttämään suomen kieltä, jota monet heistä ovat aika vähän käyttäneet viime vuosien aikana.

Tammelander kertoo lasten oppineen myös matemaattisia taitoja. Pienemmät ovat oppineet numeroita ja isommat jakolaskuja, murtolukuja ja prosenttilaskuja.

Lapsien integroitumista Suomeen helpotettu

Tärkeää on ollut opettaa lapsille myös asioita Suomesta, luonnosta, elämäntavasta, koulusta. Tavoite on ollut helpottaa lasten integroitumista sitten kun he ovat palanneet.

– Olemme pyrkineet suomalaisen opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaiseen opetukseen niillä rajoituksilla, mitä tässä tilanteessa on ollut.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus on tällä erää päättymässä syyskuun lopussa. Jatkosta ei ole vielä keskusteltu ministeriön kanssa, koska tällä hetkellä ei tavoiteta leirillä äitejä eikä oppilaita.

– Toki meillä on valmiudet jatkaa opetusta, jos yhteydet saadaan auki uudestaan ja opetusta voidaan jatkaa.