Avovankien laitoksen ulkopuolella tehtävään kuntouttavaan työtoimintaan suunnattua avolaitosrahaa leikataan ensi vuoden alusta. Metsähallitus joutuu lopettamaan muutoksen takia yhteistyön Rikosseuraamuslaitoksen kanssa kokonaan.
Avovankien kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen varattuun avolaitosrahaan tehdään leikkauksia. Nykyisestä 4,7 miljoonan euron rahoituksesta leikataan ensi vuodeksi kolme miljoonaa euroa.
Jäljelle jäävät 1,7 miljoonaa euroa on varattu vain vankien palkkoihin. Sen verran niihin on kulunut tähänkin asti.
Rikosseuraamuslaitoksen operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja Riitta Kari pitää leikkaamista isona muutoksena.
– Nyt meidän täytyy suunnitella uudelleen toiminnat ja saada mukaan uusia yhteistyökumppaneita.
Tänä vuonna avolaitosrahalla on työskennellyt noin 300 vankia joka arkipäivä.
– Varmasti tulee notkahdus vuodenvaihteessa eli meillä ei ole osoittaa kaikille vangeille työtoimintaa samassa mittakaavassa. Siksi meidän pitää miettiä koko toimintovalikoimaamme eli koulutusta, muuta kuntoutusta ja muita työtoiminnan kumppaneita.
Yhteistyö suurimman kumppanin kanssa päättyy
Aikaisemmin avolaitosrahalla on voitu maksaa myös työkohteen työnjohdon sekä työn tarvikkeiden ja aineiden kustannuksia.
Metsähallituksen tuotantopäällikkö Jouni Aarnio kertoo, ettei Metsähallitus voi jatkaa tämän muutoksen myötä yhteistyötään Rikosseuraamuslaitoksen kanssa.
Tämä näkyy tulevaisuudessa luontokohteiden ylläpidossa.
– Pikkuhiljaa selviää, että mitä ylläpidetään, missä palvelutaso laskee ja missä ylläpito loppuu. Se on fakta, että kaikkia kohteita ei kyetä ylläpitämään, mitä tänä päivänä pidetään.
Aarnio ei pysty vielä sanomaan, mistä luontokohteista karsitaan. Leikkausten vaikutukset ovat selvillä aikaisintaan vuoden lopussa.
– Tietenkin kaikkein suosituimmissa yleisökäytön kohteissa palvelut säilyvät. Pyrimme varmistamaan joka tapauksessa kohteiden asiakasturvallisuuden. Se on meillä prioriteetti numero yksi.
Metsähallitus on Rikosseuraamuslaitoksen suurin yhteistyökumppani avolaitosvankien työllistämisessä. Sen Luontopalveluissa on työskennellyt vankeja keskimäärin 100 henkilötyövuoden verran.
– Se on varsin suuri määrä. Nyt pitää miettiä, miten me niitä korvaamme.
Metsähallitus ostaa jatkossa pääsääntöisesti kaiken kunnostustyön ostopalveluna, joka on Aarnion mukaan tehokkain tapa hoitaa ylläpitoa jatkossa.
– Vankityö on kuntouttavaa työtoimintaa, ja vankeja pyritään sopeuttamaan tähän yhteiskuntaan. Palveluntuottajat taas ovat ammattilaisia yrittäjiä ja tekevät sitä ammatikseen.
Metsähallitus ehti tehdä avovankien kanssa yhteistyötä 20 vuoden ajan. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet Aarnion mukaan erittäin hyviä.
– Meillä on hyviä esimerkkejä. Rikoskierteitä on saatu katkaistua, ja onpa sellaisiakin esimerkkejä, että avolaitosvanki on saanut elämänsä ensimmäisen virallisen työtodistuksensa täältä meiltä Metsähallituksesta.
Metsähallitus aloitti muutosneuvottelut avolaitosrahan leikkauksesta aiheutuvien muutosten myötä. Muutosneuvotteluiden arvioituna vaikutuksena on viiden työsuhteen päättyminen ja neljän muuttuminen olennaisesti.
Työkohteiden valinnassa jatkossa enemmän joustoa
Tähän saakka avolaitosrahalla on voinut rahoittaa vain tiettyjä tehtäviä, kuten kiinteistöjenhuolto ja -korjaustehtäviä sekä puistojen hoito- ja ylläpitotehtäviä.
Nyt tämä rajoitus poistuu, mutta yhteistyökumppanin on oltava valtion, kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön edustaja.
– Siinä mielessä avolaitosvankien tekemiin töihin on laajemmat mahdollisuudet, Rikosseuraamuslaitoksen Kari sanoo.
Siksi Hämeenlinnan Vanajan vankilan johdossa uskotaan, että yhteistyökumppaneita löytyy jatkossakin.
Lisäksi vankeja pyritään aktivoimaan välillisesti muun muassa lisäämällä valvottuja koevapauksia, ohjaamalla heitä opiskelemaan ja työskentelemään siviilissä, mikäli se on kriteerien puolesta mahdollista.
– Vanajan vankilan osalta on hyvä tilanne, että yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa voidaan jatkaa. Heillä on myös mahdollisuus osoittaa työnjohtoresurssia työn ohjaamiseen.
Kari kertoo, että tulevaisuudessa Puolustusvoimat voisi olla entistä vahvempi avovankien työllistäjä. Siellä olisi tarjolla monipuolisesti tehtäviä.
– Muun muassa pyykin jälkikäsittely-, tarkastus- ja korjaustehtäviä, telttojen ja kypärien korjaustehtäviä, ensiapupakkausten koontia, hän luettelee.