Pelko rintamalle joutumisesta ei Migrin mukaan sellaisenaan automaattisesti oikeuta turvapaikkaan Suomesta.
Lähes 600 venäläistä turvapaikanhakijaa odottaa päätöstä turvapaikasta Maahanmuuttovirastolta (Migri), virastosta kerrotaan.
Virasto priorisoi käsittelyssään niitä hakijoita, joiden hakemus on ollut vireillä yli kuusi kuukautta, erityisylitarkastaja Eppu Ojala sanoo. Päätökset pyritään antamaan heille huhtikuun loppuun mennessä.
Näitä tapauksia on Ojalan mukaan aika paljon, koska Suomeen tuli vuonna 2022 paljon venäläisiä, jotka hakivat turvapaikkaa vedoten liikekannallepanoon ja asepalvelukseen. Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022.
Lue myös: Venäläinen sateenkaaripari sai turvapaikan Tampereelta – nyt heitä huolettaa, mihin suuntaan Suomi kehittyy
Pelko rintamalle joutumisesta ei Migrin mukaan sellaisenaan automaattisesti oikeuta turvapaikkaan Suomesta.
– Jos katsoo YK:n pakolaiskäsikirjaa, asepalvelus ei itsessään ole lähtökohtaisesti vainoksi katsottava teko. Mutta jos asepalvelus sisältää sotarikoksia tai sen tyyppistä toimintaa, se voi olla. Olemme katsoneet omassa ohjeistuksessamme, että venäläisten joutuminen Ukrainan sotaan saattaa sisältää sotarikoksia, jolloin se voi olla peruste turvapaikalle.
Ojalan mukaan keskeinen arvioitava seikka on se, millainen rangaistus tai vaino ihmiseen kohdistuu, jos tämä kieltäytyy osallistumasta sotaan.
Suomeen tuli vuonna 2022 paljon venäläisiä, jotka hakivat turvapaikkaa.juhametso/All Over Press
Lue myös: Turvapaikkahakemusten määrä romahti
Myönteisissä päätöksissä muita syitä
Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun journalismiopiskelijoiden Satakieli-media kertoi joulukuussa, että Migri on alkanut antaa liikekannallepanoa paenneille venäläisille kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.
Jutussa haastatellun Initiative for Resistance and Dialogues -järjestön puheenjohtajan Nikita Kirillovin mukaan Migri ei ole antanut yhtäkään myönteistä päätöstä, jonka pääasiallisena tai ainoana perusteena turvapaikalle olisi ollut pelko liikekannallepanosta. Kirillov kertoo jutussa käyneensä läpi venäläisten vuonna 2024 saamat myönteiset turvapaikkapäätökset. Hänen mukaansa ne kaikki perustuivat muihin syihin kuin pelkoon liikekannallepanosta ja sotaan joutumisesta.
Migri vastasi Satakielelle samoin kuin STT:lle: pelko sotaan joutumisesta ei sellaisenaan automaattisesti oikeuta turvapaikkaan, mutta jos asepalvelus sisältää esimerkiksi sotarikoksia, se voi olla peruste turvapaikalle.
2:57Kerroimme joulukuussa 2022, että v