Tänä vuonna on otettu käyttöön uusi Energiaviraston valvontamenettely, joka koskee muun muassa sähköverkkoyhtiöitä. Valvontamenettelyllä suitsitaan sähkön siirtomaksujen nousua, mutta verkkoyhtiöt sanovat menettelyn vaikeuttavan investointeja.
Sähkömarkkinoilla on syntynyt kiista verkkoyhtiöiden uudesta valvontamenettelystä, jolla markkinoita valvova Energiavirasto pyrkii pitämään sähkön siirtomaksut kohtuullisina.
– Energiavirasto vahvisti tälle vuodelle uudet valvontamenetelmät, jotka koskevat sähkön jakeluyhtiöitä. Menetelmät vahvistettiin kahdeksaksi vuodeksi. Niiden on tarkoitus parantaa kustannusvastaavuutta asiakkaille ja varmistaa kehitys- ja toimitusvarmuusinvestoinnit, kertoo johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta.
Riita kärjistymässä oikeusjutuksi
Valvontamenettely rajoittaa verkkoyhtiöiden liikevaihdon kasvua, mikä yhtiöiden mukaan vaikeuttaa vihreän siirtymän sähköverkkoinvestointeja.
Vihreä siirtymä tarkoittaa erityisesti uusiutuvalla, ilmastoystävällisellä energialla luotavaa teollisuutta, joka tarkoittaa esimerkiksi vihreän vedyn tuotantoa ja akkuteknologian kehitystä.
Vihreä siirtymä edellyttää sähköverkkojen mittavaa parantamista.
– Nämä uudet valvontamenetelmät hidastavat ja vaikeuttavat merkittävästi investointien toteuttamista. Investointien hidastuminen näkyy pitkällä aikavälillä investointivelan kasvuna, eli verkot eivät yhtä hyvin kykene vastaamaan sähköistymisen tarpeisiin. Myös työ sähkökatkojen vähentämiseksi on kesken ja investointien vaikeutuminen tarkoittaa myös niiden hidastumista, sanoo Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.
Valvontamenettelyä puidaan todennäköisesti markkinaoikeudessa saakka, sillä yksi tai useampi verkkoyhtiö saattaa tehdä asiasta valituksen oikeuteen.
Energiavirasto toppuuttelee uhkakuvia
Energiavirasto pitää verkkoyhtiöiden huolia perusteettomina.
– Virasto on arvioinut investointitarpeita. Emme ole nähneet sellaista tilannetta, että vihreän siirtymän investoinnit jäisivät tekemättä. Seuraamme tilannetta ja varmistamme, että yhtiöt tekevät tarvittavat investoinnit ja ottavat myös uusiutuvaa tuotantoa verkkoon, Saajo toteaa.
Energiateollisuus pitää mahdollisena, että valvontamenettelyä voidaan joutua muuttamaan päinvastaiseen suuntaan taas kahdeksan vuoden kuluttua, jos investointivelka kasvaa liikaa.
– Huolena on se, että kahdeksan vuoden aikana verkkoyhtiöt velkaantuu ja investointivelka kasvaa. Jos investointivelkaan havahdutaan liian myöhään, voidaan joutua reagoimaan rajusti, jotta verkot pystyvät palvelemaan sähköistyvän yhteiskunnan tarpeita. Ja tällaista poukkoilua me ei kaivata, Energiateollisuuden Lehto toteaa.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
2:16
Katso myös: Hallitus pyrkii lisäämään säästä riippumatonta sähköntuotantoa tasaamaan hinnanvaihteluja.
Pitäisi hillitä maksujen nousua
Uuden valvontamenettelyn linjaukset koskevat vuosia 2024–2031.
Linjaukseen tuleva muutos koskee esimerkiksi sähköverkkojen arvon määritystä.
Vanhojen verkkoinvestointien arvo jäädytetään, jotta tuleva inflaatio ei vaikuta enää vanhan verkko-omaisuuden arvoon.
– Päädyimme sellaiseen malliin, jossa tuottoaste lasketaan nimellisenä, eli siinä on inflaatio laskettu mukaan. Pääoma, jolle tuotto sallitaan muuttuu siten, että inflaatio jäädytetään tietylle tasolle, vuodelle 2024. Tulevat investoinnit arvotetaan toteutuneiden kustannusten kautta, Energiaviraston Saajo kertoo.
Investointien arvon jäädytyksen pitäisi hillitä yhtiöille laskettavaa kohtuullista tuottoa, mikä vaikuttaa sähkön siirtohintojen korotuspaineisiin.
Siirtohintojen on arvioitu nousevan edelleen, mutta uuden valvontamenettelyn pitäisi pitää korotukset kohtuullisina.