Sähkön hinnat kallistuivat reilusti viime vuonna. Sekä kotitalouksien että sähkölämmittäjien sähkölaskun kokonaissumma nousi yli 10 prosenttia.
120 neliön omakotitalossa asuva Ulla Rehnfors on kirjannut sähkön hinnan muistiin jo 20 vuoden ajan.
Vaikka asunnon sähkönkulutusta on pyritty minimoimaan muun muassa led-valoilla, varaavalla takalla ja ilmalämpöpumpuilla, kallistuu sähkölasku huomattavasti.
– Euroissa se tekee vähintään 200–300 vuodessa. Se kuulostaa tosi pahalta, mistä sähkönkulutusta voisi enää vähentää kun talvella tarvitaan lämmitystä?, Rehnfors pohtii.
Rehnforsilla sähköä kuluu muun muassa lämminvesivaraajaan, saunomiseen ja tietotekniikkaan.
– Lisäksi olen ahkera leipomaan, hän kertoo.
Lue myös: Sähköverkkoyhtiöt tuskailevat pakkoremonttien jättikustannuksia: "Nyt se on pulinat pois ja lain mukaan mennään – asiakkaathan tämän lystin maksavat"
Lisälämmitysmuodot avuksi
Asumismenojen kasvaminen ja lämmityksen kallistuminen on saanut myös muut omakotiasujat täydentämään lämmitysmuotojaan.
– Puulämmitystä, ilmalämpöpumppuja, aurinkopaneeleja ja uudisrakentamisessa erityisesti maalämpö on nostanut suosiotaan. Ihmiset koittavat löytää ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa asumismenoihin, Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo.
Sähkön siirtohinnoissakin korotuspaineita
Kotitaloudet maksavat sähköstään nyt noin 85 euroa vuoden takaista enemmän. Sähkölämmittäjän lasku on noussut vuodessa noin 260 euroa.
Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmen mukaan sähköenergian hinnan nousun taustalla on pohjoismaisten tukkuhintojen nousu.
– Sen nousua puolestaan selittää huono vesivuosi, nousseet tuotantokustannukset sekä päästöoikeuksien selvästi nousseet hinnat.
Sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen aiheuttaa nousupaineita myös sähkön siirtohintoihin.
– On tehty erilaisia arvioita, joiden mukaan jäljellä olevana siirtoaikana ensi vuosikymmenen loppuun mennessä sähkön siirtohinta voisi nousta 10–40 prosenttia, Nurmi sanoo.