Ukrainan sota on ajanut koko Euroopan energiakriisiin, ja kriisitila uhkaa myös niitä suomalaisia, joiden on uusittava sähkösopimuksensa seuraavan vuoden aikana.
Sähköyhtiöt lähestyivät jo keväällä useita asiakkaitaan tarjouksilla, jotka saivat karvat nousemaan pystyyn. Sähköä tarjottiin jopa kolminkertaisella hinnalla aiempaan määräaikaiseen sopimukseen verrattuna. Mutta nyt tilanne on pahentunut entisestään, ja moni asiakas joutuu pitkin hampain suostumaan sähkösopimukseen jopa viisinkertaisella hinnalla.
– Heille tämä tulee varmasti aikamoisena shokkina, kommentoi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä MTV Uutisille.
Lue myös: Lähes kolminkertainen hinta – viisi yhtiötä vastaa, miten sähkön on kallistunut: "Ensi talvi voi olla hyvinkin haastava"
Suomen tukkusähkön hinta oli vielä tammi-huhtikuussa matalalla tasolla verrattuna muuhun Eurooppaan, mutta touko- ja kesäkuussa tehtiin uusia ennätyksiä. Keskihinta on silti vielä halvempaa kuin esimerkiksi Virossa, Tanskassa ja Keski-Euroopassa. Leskelän mukaan kotitalouksien on kuitenkin turha haaveilla vuoden takaisista hinnoista uusissa sähkösopimuksissaan ainakaan seuraavan vuoden aikana. Kriisitilanne voi kestää parikin vuotta. Muutos on ollut karu.
– Vielä pari vuotta sitten sähkö maksoi tukkumarkkinoilla myyjille 20–50 euroa megawattitunnilta. Viime päivinä hinnat ovat olleet 200–400 euroa, ja loppuvuonna se tulee olemaan 250–300 euroa.
Onnekkaita ovat ne, jotka tekivät sopimuksensa jo vuosi sitten, tai joilla sattuu olemaan kiinteähintainen sopimus pidemmälle ajalle. Viime marras-joulukuussa osansa sähköshokista saivat pörssisähköä käyttävät, kun kuukausilaskut pomppasivat pahimmillaan tuhansiin euroihin.
Lue lisää: Mari Valosaari sai yli 2000 euron sähkölaskun – "Eihän tälle voi muuta kuin nauraa"
Nyt on julmetun kallista olla pörssisähköä lataava sähköautoilija – KL: Näin paljon maksaisi matka Helsingistä Turkuun ja takaisin
Leskelän mukaan kallista sähkön hintaa ei nyt pääse pakoon, nyt on määräaikaisten sopimusten uusijoiden aika kokea armoton todellisuus maailman energiavirtojen sykkeessä.
Kalliit investoinnit ovat kriisin keskellä tarpeen
Kriisi on kuitenkin myös mahdollisuus, ja paikallaan pysyminen tai taka-askelien ottaminen tietäisi sähköalan yrityksille varmaa tuhoa. Siksi yhtiöt satsaavat nyt ennätysmäärin rahaa ilmastoneutraaleihin investointeihin, kuten tuulivoimaan. Mutta Leskelä kiistää, että sähkön hinnan nousun taustalla olisi myös yhtiöiden tarve saada investointikulut katettua.
– Tässä syy ja seuraussuhde on ymmärretty väärin, mutta ymmärrän, että perheissä ja työpaikoilla ihmetellään, mistä on kyse. Energiamarkkinoilla on sodan takia iso häiriö ja energiasta on nyt pulaa.
Leskelän mukaan investoinnit ovat reitti ulos korkeista hinnoista, mutta muutos ei tapahdu hetkessä. Ensi vuonna sähkön hinta Suomessa ei ole ainakaan korkeampi kuin Ruotsissa, toimitusjohtaja lupaa. Leskelä muistuttaa, että jos Ukrainan sota olisi alkanut vuonna 2010, Suomi olisi ollut todella pulassa, niin suuressa roolissa pääosin Venäjältä tuotu kivihiili ja maakaasu olivat maamme energiantuotannosta.
– Jos kaikki Euroopan maat olisivat tehneet vastaavaa siirtymää pois fossiilitaloudesta kuin Suomi, niin meillä ei olisi läheskään näin paha tilanne. Kipeä välivaihe ratkeaa lähivuosina meidän osaltamme, mutta kestää Keski-Euroopassa pidempään. Korkeiden hintojen vaihe näyttää jatkuvan ainakin ensi talven, Leskelä jatkaa.
Ei ole myöskään syytä painaa paniikkinappulaa ja palata turpeen käyttöön entisessä määrin, Leskelä korostaa. Tulevana talvena suomalaisten kotien lämmitys tullaan kuitenkin varmistamaan polttamalla ”jonkin verran” enemmän hiiltä ja turvetta.
Lue myös: Kotitalouksien sähköjä voidaan joutua katkomaan ensi talvena energiapulan vuoksi – "Suomi on aikamoisessa energiakriisissä"
Nyt sähköä säästämään joka iikka
Elämme maailmassa, jossa lähes kaikki toiminnot on sähköistetty. Miten suomalainen vuonna 2022 edes osaa olla ilman sähköä kaksi tuntia, jos uhkakuvat kotitalouksien sähkökatkoista toteutuvat? Leskelä vetoaa jokaiseen suomalaiseen, että nyt viimeistään on oleellista katsoa, mistä jokainen meistä voi sähkönkäytössään säästää.
– Syntyykö laskua autoilusta, tarvitseekö käydä jossakin monta kertaa viikossa, riittääkö yksi kerta? Onko tarpeen lämmittää kaikkia tiloja, onko virtoja päällä laitteissa, joita ei käytetä? Yksittäistä esimerkkiä on vaikea sanoa, ihmisten sähkönkäyttö on yksilöllistä, mutta lämmitys on iso energiankuluttaja Suomessa, huonelämpötilan laskulla voi pienentää sähkölaskuaan merkittävästi, etenkin talvella.
Leskelä toivoo, että sekä energiayhtiöt että valtio aloittavat syksyllä kansalaisille neuvontakampanjan, miten kukin voi vähentää sähkönkäyttöä.
– Voi ajatella, että minä en tässä nyt ratkaise koko Suomen energiaongelmaa, vaan pienennän omaa laskuani.