Elokuun alussa astuu voimaan lakiuudistus, jonka tarkoitus on hillitä monien kuluttajien kritisoimia sähkön siirtomaksuja.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on luvannut, että ensi vuonna asiakkailta sähkön siirrosta kerättävä summa pienenee 350 miljoonalla eurolla verrattuna viime vuoteen. Hintoihin alennusta ajanut Omakotiliitto kuitenkin kertoo odottavansa tulevia sähkölaskuja ennen lopullista innostumista asiasta.
Liiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas huomauttaa, että säästövaikutus ei ole kirjattu suoraan lakiin vaan perustuu ministeriön antamaan ohjaukseen. Liiton tulkinnan mukaan Energiavirasto olisi voinut tehdä vastaavia toimia jo aiemman lainsäädännön puitteissa.
– Laki ei suoraan takaa sitä, että hinnat tulevat pienenemään. Hintojen nousumahdollisuus per vuosi on lähinnä nyt pienempi. Odotamme, että vaikutus näkyy laskussa ja uskomme vasta sitten, että se on tullut, Tähtikunnas sanoo STT:lle.
– Toki olemme toivorikkaita, koska ministeri on selkeästi luvannut 350 miljoonaa vähennystä kuluttajien sähkönsiirtomaksuihin ja luotamme ministerin sanaan.
Energiaverkkojen johtaja Kenneth Hänninen etujärjestö Energiateollisuudesta sen sijaan näkee luvatun pudotuksen varmaksi, koska se oli tuotu esille jo hallituksen esityksen yhteydessä. Hän pitää pudotusta alan liikevaihtoon merkittävänä.
– Tämä on kuudesosa kahden miljardin euron liikevaihdosta. Se on merkittävä pudotus, kun investointipaineet ovat yhä voimassa. Tänä kesänä on jälleen nähty, miten asiakkaat ovat olleet ilman sähköä, kun puita on kaatunut linjoille, Hänninen sanoo.
Korotuskatto putoaa, investointitarve siirtyy
Uudistus hillitsee hintojen nousua sekä rajaamalla vuosittain sallittua sähkönsiirtohinnan noston määrää että höllentämällä vaatimuksia verkkoinvestointien tekemiseen, kertoo hallitusneuvos Arto Rajala työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Lakiuudistuksen myötä siirtomaksujen korotuskatto putoaa 8 prosenttiin aiemmasta 15 prosentista. Lisäksi varsinkin haja-asutusalueille kohdistuvan toimintavarmuuden vaatimuksen takaraja lykkääntyy kahdeksalla vuodella vuoteen 2036.
Rajalan mukaan riippuu osittain sähköyhtiöiden toiminnasta, laskevatko hinnat vai hillitäänkö vain niiden nousua.
Joissain tapauksissa on hallitusneuvoksen mukaan selvää, että hinnat tulevat laskemaan. Tilanne ei kuitenkaan ole yhtä selvä, jos yhtiöillä on edelliseltä valvontajaksolta syntynyttä alituottoa, jota niillä on edelleen oikeus paikata.
– Tällaisissa tapauksissa todennäköinen vaikutus on, että ne eivät nosta hintoja, mutta on mahdollista, että ne eivät laske hintoja. Sitä on mahdoton arvioida, miten yhtiöt tulevat tässä tilanteessa toimimaan.
Hän huomauttaa, että tuottotavoitteen asettaminen on yhtiökohtainen päätös. Sähköyhtiöt vaihtelevat muodoltaan osuuskunnista sijoittajaomisteisiin.
Milloin hyöty on syöty?
Rajala uskoo, että todennäköisimmin pudotusvaikutus näkyy suppealla alueella toimivissa yhtiöissä, joiden piirissä on lähinnä kaupunki- tai taajama-asutusta.
Toisaalta hän uskoo, että pudottajien joukkoon mahtuu joukko maan suurimpia verkkoyhtiöitä, jotka kattavat maantieteellisesti isoja alueita.
Hallitusneuvos ei lähde spekuloimaan sillä, milloin hintatason myöhempi nousu kirii uudistuksesta povatun hinta-alennuksen kiinni.
– On selvä asia, että joskus hintataso lähtee taas nousemaan, mutta se nousee sitten maltillisemmin. Kyse on siitä, paljonko verkonrakennuksen hinnat kohoavat ja lähteekö yleinen korkotaso nousemaan. Silloin tietysti tuottotaso lähtee myös nousemaan, Rajala sanoo.
Omakotiliitto tavoitteli sähkön siirtohintojen laskua kansalaisaloitteen voimin. Toiminnanjohtajan mukaan sen vaikutus olisi ollut suurin Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
– Vaikutusten pitäisi olla samansuuntaisia, joskin tässä tapauksessa vähän pienempiä, Tähtikunnas uskoo.