Kasvavat sähkön siirtohinnat ovat herättäneet kuluttajien keskuudessa pitkään negatiivisia tuntemuksia. Vielä on kysymysmerkki, puuttuuko uusi lakiluonnos siirtoyhtiöiden hinnoitteluun.
Sähkön siirtohintojen nousukiito on saanut alkunsa siitä, kun sähkön siirtoyhtiöitä on yksityistetty ja osan omistus on siirtynyt ulkomaisille pääomasijoitusyhtiöille. Siirtoverkkoyhtiöt ovat luonnollisia monopoleja. Kuluttajalla ei siis ole vaihtoehtoa valita muuta palveluntarjoajaa.
– Nyt me näemme, että luonnolliset monopolit eivät sovellu missään tapauksessa mahdollisimman kovaa voittoa haluaville yrityksille. Se on tuhon tie, tässä me näemme seuraukset, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoo.
Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa sen, että yritykset voivat tahkoa loputonta voittoa, Beurling-Pomoell sanoo. Lisäksi hän nostaa esiin yrittäjyyden riskit ja sitä kautta syntyvät oikeutuksen voittoon.
– Mitä ihmeen riskiä nämä sähkönsiirtoyhtiöt kantavat? Jos myrsky kolmonen tai nelonen iskee heidän verkkoihinsa, ne korjataan 100 prosenttia kuluttajahintoja nostamalla. Käytännössä on aivan käsittämätöntä, että tällaista voittotasoa, jota he tahkoat Suomessa, että se ylipäätään sallitaan, pääsihteeri jyrähtää.
Energiavirasto valvoo
Yle kertoi tällä viikolla, että sähkön siirtohinnat ovat nousseet merkittävästi viime vuosina. Ylen mukaan hintojen nousun taustalla on muun muassa Energiaviraston valvontamalli, joka otettiin käyttöön, jotta verkkoyhtiöillä olisi rahaa investoida kaapeleiden maan alle kaivamiseen. Ratkaisu on kuitenkin tullut kalliiksi kuluttajille.
Kuluttajaliiton Beurling-Pomoell ei ole tyytyväinen Energiaviraston toimintaan.
– Energiavirasto tehtävä on valvoa, ettei kuluttajia viilata linssiin ja vedätetä kuin litran mittaa. Nyt huomataan, että viranomainen ei ole selkeästi ollut kuluttajan puolella. Me huomataan se pelkästään siinä, ettei Energiavirasto tee esimerkiksi meidän kanssamme paljon yhteistyötä. Kyllä (Energiavirasto) on niiden (sähkö)yhtiöiden kanssa, jossa keskustelukumppani löytyy. Nyt me nähdään tämä lopputulos, vaikka he hienosti sanovat, että asiakkaiden kanssa on päädytty näihin laskentamalleihin, höpö höpö, Beurling-Pomoell tuumaa.
Omakotiliiton mukaan yhtenä ratkaisuna nouseviin hintoihin olisi hintakatto.
– Me ehdotimme eurooppalaista regulaatiomallia, mitä muualla käytetään, Suomeen. Se pudottaisi yhtiöiden voittoa noin 480 miljoonaa, noin puoleen siitä, mitä se on nyt. Se (voitto) jäisi kaikki kuluttajille, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas sanoo.
"Halleluja, kohtuus kaukana"
Jonkinlainen hintakatto vaatisi lakimuutoksen. Eduskunnassa onkin tällä hetkellä etenemässä uusi sähkö- ja kaasumarkkinalaki. Omakotiliiton ja Kuluttajaliiton mukaan laki vaatii vielä viilausta kuluttajan eduksi. Beurling-Pomoellin mukaan esityksen pohjana on nyt se, että vuosittainen suurin sähkön hinnan nosto kuluttajalle ei voi olla 15 prosenttia, vaan 12,5 prosenttia.
– Jokainen ymmärtää, että jos 12,5 prosenttia on se katto ja joka vuosi nousisi joku lasku 12,5 prosenttia. Halleluja, ei silloin olla todellakaan kaikkea muuta kuin kohtuullisella tasolla, Beurling-Pomoell sanoo.
– Nyt poliitikkojen pitää valita, ovatko he kuluttajien puolella vai sähköverkkotaustayhtiöiden puolella.
Omakotiliitto on tekemässään kansalaisaloitteessa ehdottanut, että katto olisi viisi prosenttia.
– Meidän mielestämme luonnolliselle monopoliyhtiölle sekin on riittävästi, Tähtikunnas toteaa.