Ensimmäiset sähköpyörät ilmestyivät Suomeen yli kymmenen vuotta sitten, mutta kulkupelit ovat alkaneet yleistyä vasta viime vuosina.
Lue myös: ABS-jarrut parantavat myös sähköpyöräilyn turvallisuutta – Crescentin uutuusfillarin hintalappu saa haikailemaan surullisenkuuluisan hankintatuen perään
Muoti- ja urheilukauppa ry:n mukaan vuonna 2018 Suomessa myytiin vajaat 9 000 ja vuonna 2019 vajaat 16 000 sähköpyörää. Vuoden 2020 myynti tulee nousemaan arviolta 31 000 sähköpyörään, kertoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Vellu Taskila.
– Tänä vuonna kaikkien pyörien suosio on ollut paljon tavallista suurempaa – todennäköisesti koronatilanteen takia. Tavallisia pyöriä myydään edelleen silti selvästi enemmän kuin sähköpyöriä, Taskila toteaa.
Lue myös: Paina nämä kaaliisi: 4 asiaa, jotka ihan jokaisen pyöräilijän tulee tietää uudesta tieliikennelaista
Sähköpyörä maksaa keskimäärin 2 000–3 000 euroa. Taskila arvelee hinnan jättävän osan potentiaalisista asiakkaista ulkopuolelle. Toisaalta jos myyntimäärät jatkavat nousuaan, Taskilan mukaan se tulee todennäköisesti näkymään hintojen laskuna, mikä itsessään voi lisätä myyntiä. Tulevina vuosina myös käytettyjen sähköpyörien markkinat oletettavasti kasvavat.
Terveys- ja liikunta-asioita tutkivan UKK-instituutin mukaan sähköpyörällä tarkoitetaan yleensä sähköavusteista polkupyörää, joka on varustettu enintään 250 watin sähkömoottorilla. Sähkömoottori avustaa pyöräilyä vain poljettaessa ja avusteisuuden määrää voi itse säätää.
Työsuhdepyörien veroetu kiinnostaa
Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä, että vuoden 2021 alusta alkaen työsuhdepolkupyörät tulevat olemaan verovapaa luontoisetu 1 200 euroon asti vuosittain.
Työnantaja voi pidättää pyörän kustannukset työntekijän bruttopalkasta tai tarjota sen joko kokonaan tai osittaisena palkankorotuksena. Työntekijä saa hyödyn verovähennyksinä. Työnantajan ei tarvitse maksaa edusta palkan sivukuluja.
Taskila uskoo työmatkapyöräilyn lisääntyvän merkittävästi edun ansiosta.
Sähköpyörien leasingrahoitusta tarjoavan Svean yhteyspäällikkö Petri Mantovani arvioi, että sähköpyörien leasing-sopimukset tulevat lisääntymään veroedun ansiosta räjähdysmäisesti. Mantovanin mukaan Suomessa on tällä hetkellä voimassa joitakin satoja sähköpyörien leasing-sopimuksia.
– Koko toimiala tulee muuttumaan oleellisesti. Arvioimme, että ensi vuonna sähköpyörien leasing-sopimuksia tehdään tuhansia ja sitä seuraavana vuonna jo kymmeniätuhansia.
Mantovanin mukaan monet yritykset ovat heränneet asiaan ajoissa. Svea on saanut valtavasti yhteydenottoja erikokoisilta yrityksiltä ja kiinnostus tuntuu kohdistuvan nimenomaan sähköpyöriin.
Mantovani uskoo, että suosituimmat sähköpyörämallit tulevat ensi vuonna loppumaan kaupoista.
Leasing-sopimukset yleensä parivuotisia
Työsuhdepyörien leasing-sopimuksiin sisältyvät yleensä varkausvakuutus, varusteet ja huoltopalvelut. Sopimukset ovat useimmiten 2–4 vuoden pituisia, ja niitä tehdään eniten 2 000–3 500 euroa maksavista sähköpyöristä. Sopimuksen päätyttyä työnantaja tai työntekijä voi lunastaa pyörän itselleen.
Suomessa pyörien leasing-sopimuksia tekevät Mantovanin mukaan toistaiseksi vasta yritykset. Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että sopimuksia aletaan jossain kohtaa tarjota myös yksityishenkilöille.
Kun Svea aloitti vuonna 2016 pyörien leasing-sopimusten tekemisen, suurin osa sopimuksista koski tavallisia polkupyöriä. Nyt jo noin 90 prosenttia sopimuksista koskee sähköavusteisia pyöriä.
Ruotsi kokeili sähköpyörätukea
Ruotsissa lanseerattiin sähköpyörätuki vuonna 2018, mutta siitä päätettiin luopua jo saman vuoden lopulla. Maan hallituksen päättämä tuki oli taloudellisesti varsin kannattava sähköpyörän ostajille, sillä se hyvitti peräti 25 prosenttia sähköpyörän ostohinnasta. Korvauksen katto oli 10 000 kruunua eli hieman alle 1 000 euroa.
Pyöräliiton Vellu Taskila kertoo vuonna 2019 Ruotsissa julkaistusta tutkimuksesta, johon osallistui 3 500 sähköpyörän käyttäjää. Tutkimuksen perusteella noin puolet vastaajien tekemistä sähköpyörämatkoista korvasi automatkoja.
Taskilan mukaan kyselyyn vastanneet kulkivat sähköpyöräilyn aloitettuaan selvästi entistä vähemmän työmatkoja omalla autollaan ja jonkin verran vähemmän myös joukkoliikennevälineillä.
Talvikuukausien työmatkapyöräily nousi kyselyyn vastanneilla sähköpyörän hankinnan myötä 17 prosentista 50 prosenttiin. Luvuissa ovat mukana sekä sähköpyörällä että tavallisella polkupyörällä kuljetut työmatkat.
– Jos Ruotsin tilanteesta voidaan vetää johtopäätöksiä, sähköpyörät ovat jo lisänneet ja tulevat lisäämään työmatkapyöräilyä myös Suomessa, Taskila sanoo.
Taskila uskoo sähköpyörien tuovan pyöräilyn pariin myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole välttämättä pyöräilleet aikoihin.
UKK-instituutti on samoilla linjoilla: sen mukaan sähköpyöräilyn teho yltää mainiosti terveysliikunnan tasolle. Sähköpyöräilyssä syke, keskimääräinen hapenotto, alaraajojen lihasaktiivisuus ja energiankulutus jäävät pienemmiksi kuin tavallisessa polkupyöräilyssä – mutta säädettävän rasitustasonsa vuoksi harrastus sopii erityisen hyvin säännöllistä liikkumista vasta aloitteleville ja huonompikuntoisille.
Sähköpyöräily myös rasittaa esimerkiksi polviniveliä vähemmän kuin tavallinen polkupyöräily, joten se on instituutin mukaan hyvä liikkumismuoto myös polvivaivaisille ja ikääntyneille.