Koronavirustartuntaluvut ovat lähteneet uuteen nousuun kotimaassa kesän loppupuolella. Tartuntaluvuissa on kuitenkin suuria alueellisia eroja.
Koronaviruksen ensimmäinen aalto vyöryi Suomeen viime keväänä. Maaliskuun toisella viikolla Suomessa todettiin 318 koronavirustartuntaa. Ennen maaliskuun alkua Suomessa oli todettu vain yksittäisiä tartuntoja, joista valtaosa kirjattiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Aallon pahin vaihe koettiin maalis-huhtikuun vaihteessa, jolloin Suomessa todettiin yhden viikon aikana 963 koronavirustartuntaa. Se on korkein viikkokohtainen tartuntaluku Suomessa tähän mennessä.
Lähes tuhannen tartunnan huipun jälkeen tartuntaluvut ovat laskeneet tasaisesti miltei joka viikko. Hiljaisin viikko on peräisin heinäkuun alkupuolelta, jolloin Suomessa todettiin viikon aikana vain 37 koronavirustartuntaa.
Lue myös: Yhdysvaltalaistutkimus selvitti, ketkä ovat koronaviruksen superlevittäjiä – saattavat levittää tartuntaa liki kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut
Sen jälkeen tartunnat ovat lähteneet jälleen uuteen nousuun. Elokuun aikana Suomessa on todettu joka viikko yli 160 koronavirustartuntaa. Uusi huippu koettiin viime viikolla, jolloin Suomessa todettiin 181 tartuntaa.
Toistaiseksi tartuntaluvuissa on havaittavissa kuitenkin suuria alueellisia eroja. Suomessa on yhä useita sairaanhoitopiirejä, joissa on todettu vain yksittäisiä uusia tartuntoja elokuun aikana.
Ruuhkat HUSin alueella helpottuneet
Suomessa on todettu tähän mennessä 8042 tartuntaa, joista 5816 on kirjattu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Vaikka tartuntaluvut ovat lähteneet jälleen nousuun sairaanhoitopiirissä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen muistuttaa, että positiivisten testien suhteellinen osuus ei ole juuri muuttunut heinäkuun jälkeen.
– Testausmäärien nousu toi enemmän tartuntoja esille. Todennäköisesti tautiakin liikkuu nyt enemmän, mutta positiivisten löydösten osuus näytteistä on pysynyt ennallaan. Huslabin tutkimuksissa se on ollut noin 0,3 prosentin paikkeilla.
Lue myös: Husin johtajan mukaan kotimaan tartunnat matkustusta suurempi koronariski, kokoontumisia saatetaan joutua taas rajoittamaan – "Lapset eivät juurikaan tartuta"
Testaus on ruuhkautunut voimakkaimmin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Järvisen mukaan tilanne on hieman helpottunut, vaikka ruuhkaa on edelleen.
– Testiin pääsyssä analyysiin kestää edelleen parista päivästä kolmeen tai neljään päivään pahimmillaan.
Lisääntyneen testauksen ansiosta Suomessa tunnistetaan nyt enemmän tautitapauksia, mutta esimerkiksi sairaalahoidossa potilaita on tällä hetkellä niukasti.
– Nämä seikat puhuvat sen puolesta, että tilanne on niin sanotusti hanskassa.
Järvinen kuitenkin muistuttaa, että monissa Euroopan maissa tapausmäärät ovat lähteneet Suomea voimakkaammin nousuun.
– Monissa muissa maissa tilanne on heikkenemässä ja se tuottaa huolta siihen, että emme tiedä, mikä tilanne tulee jatkossa meillä olemaan. Eli töitä täytyy tehdä.
Varsinais-Suomessa analysoitiin 1400 näytettä vuorokaudessa
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on todettu tämän vuoden aikana 488 koronavirustartuntaa.
Sairaanhoitopiiri on pystynyt jäljittämään tartuntojen alkuperän noin 70 prosenttisesti. Jäljitetyistä tartunnoista noin 70 prosenttia on peräisin ulkomailta.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan sairaanhoitopiirin suurimpiin haasteisiin lukeutuu tällä hetkellä testauksen runsas kasvu.
Olennainen ero kevääseen on se, että koronaviruspotilaiden sairaalahoidon tarve on ollut toistaiseksi paljon vähäisempää.
– Sairaanhoitopiirin kuormitus on suurta, mutta tällä hetkellä meitä kuormittavat eri asiat, kuin viime keväänä.
Pietilän mukaan alueen koronavirustestaus ruuhkautui voimakkaasti viime viikon aikana. Sairaanhoitopiiri on pystynyt analysoimaan parhaimmillaan 1400 näytettä vuorokaudessa.
Lue myös: Tällaiset ihmiset eivät noudata koronarajoituksia yhtä säntillisesti kuin muut – brasilialaistutkijat löysivät lisää näyttöä persoonallisuuden vaikutuksesta
Ruuhkautumisesta huolimatta Pietilän mukaan loppukesästä on selvitty toistaiseksi hyvin.
Viimeisten seitsemän vuorokauden aikana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on todettu 19 uutta koronavirustartuntaa.
– Sanoisin, että millä tahansa mittarilla arvioituna olemme toistaiseksi pärjänneet hyvin. Henkilöstö on venynyt kiitettävästi ja olemme saaneet asiat hoitumaan.
Pietilän mukaan tilannetta on seurattava tarkasti, sillä jos tartuntaluvut jatkavat kasvamista, sairaanhoitopiirin normaalitoiminta voi kärsiä.
– Testauskapasiteetin nosto runsaaseen sairaalahoitoa edellyttävien potilaiden määrän kasvuun on vaikea yhtälö.
Pirkanmaalla vain yksittäisiä tartuntoja
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on todettu kolmanneksi eniten koronavirustartuntoja. Alueella on kirjattu 279 tartuntaa alkuvuodesta lähtien.
Kesän aikana tartuntoja on kirjattu kuitenkin vain 19.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Juhani Sandin mukaan kotimaan nykyinen koronavirustilanne on näkynyt Pirkanmaalla lähinnä testausmäärien nousussa ja neuvontapuhelimien ruuhkautumisena.
Kotimaan virustilanne on vaikuttanut myös sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon toimintaan.
– Varsinaisesti sairastaminen ei ole lisääntynyt, mutta poissaolojen määrä on kasvanut, ja se häiritsee perustyötä. Kun henkilökunta on normaalia herkemmin pois ja tarvitsemme miehitystä myös neuvontaan ja testaukseen, se tarkoittaa ongelmia henkilöstösaatavuuteen.
Sandin mukaan sairaanhoitopiirin kesäisistä tartunnoista noin kolmasosa on linkitetty ulkomaille tai matkailuun. Kolmasosa tartunnoista on niin sanottuja kotimaisia tartuntoja ja jäljelle jääneiden tartuntojen alkuperä on jäänyt epäselväksi.
Kuten muuallakin Suomessa, myös Pirkanmaalla kipuillaan tällä hetkellä testauksen ruuhkautumisen kanssa. Sandin mukaan yleinen virustilanne on silti parempi viime kevääseen verrattuna.
– Tietämystä on nyt enemmän, suojamateriaalia on paremmin ja testausmahdollisuudet ovat myös parantuneet.