Postin lakolla on merkittäviä vaikutuksia myös sairaanhoitopiireihin. Sairaanhoitopiireissä on varauduttu tulevaan ja tiedotettu asiakkaita mahdollisista kirjeiden viivästymisistä. Terveydenhuollossa valtaosa yhteydenpidosta asiakkaiden kanssa kulkee edelleen kirjepostina.
Kirjepostin vuotuinen määrä on sairaanhoitopiireissä huima.
– Vuositasolla täällä Kysissä on pelkästään poliklinikkakäyntejä kaikkiaan noin 380 000. Jos ajattelee, että pelkästään näihin menee kutsut, hoitopalautteet ja laskut postissa, plus muut hoitojaksot, niin saadaan käytännössä vähintään miljoonan [kappaleen] ylittävä kirjemäärä, Kuopion yliopistollisen sairaalan (Kys) johtajaylilääkäri Antti Hedman kertoo STT:lle.
Muun muassa Helsingin yliopistollinen sairaala (Hus) ja Kys julkaisivat verkkosivuillaan jo torstai-iltana omat tiedotteet, joissa ne kertoivat lakon vaikeuttavan lähete- ja ajanvarauskirjeiden toimittamista. Molemmat sairaanhoitopiirit kertovat, että asiakkaat pyritään tavoittamaan puhelimitse.
Tiukka tietosuojalaki puoltaa kirjepostia
Antti Hedman mainitsee, että lakon oikeita vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa mahdotonta ennustaa.
– Olemme varautuneet siihen, että tämän viikon tiistaina lähetetyt kutsut eivät välttämättä mene potilaille. Varmistamme asian soittamalla potilaille ja kysymällä, ovatko he saaneet kutsun. Soveltuvin osin pyrimme käyttämään myös sähköisiä välineitä esimerkiksi yleiseen potilasohjeistukseen.
Hedman muistuttaa, että terveydenhuollossa sähköinen asiointi ei vielä ole monilta osin mahdollista.
– Potilailla on toki toive sähköisestä asioinnista, mutta luottamuksellisen tai salatun tiedon välittäminen esimerkiksi sähköpostissa ei ole yksinkertaista. Meillä täytyisi olla potilaille sähköpostiosoitteet, ja tietoturvalainsäädäntö edellyttää erityistä suostumusta, jopa tekstiviestin käyttöön. Meilläkin on toki kehitteillä suojattuja palveluita, mutta ne eivät nyt tähän hätään ole siinä kunnossa, että niitä voitaisiin hyödyntää.