Irtisanomiskriteereiden kirjaaminen lakiin rajoittaisi yritysten päätösvaltaa – ja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan se ei olisi huono asia.
Palkansaajajärjestö SAK haluaa, että työntekijöiden irtisanomisjärjestykseen vaikuttavat kriteerit kirjataan lakiin. Puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan laki on tarpeen, koska nykyisin irtisanomisperusteet jäävät usein pimentoon.
– Tällä hetkellä on niin, että kun päätökset on tehty, niin kukaan ei oikein tiedä, millä perusteella ne on tehty, Eloranta sanoo MTV:n Uutisextran haastattelussa.
– Haluaisimme, että tähän tulisi selkeyttä ja avoimuutta. Tämä tietysti rajoittaisi jonkin verran työnantajan valtaa, ja me emme pidä sitä välttämättä ollenkaan huonona asiana.
Järjestön mukaan irtisanomisjärjestyksessä pitäisi ottaa huomioon muun muassa työsuhteen kesto. Tämä käytännössä suosisi iäkkäämpiä työntekijöitä nuorten kustannuksella.
Tasapainoa eri ikäisille
Eloranta muistuttaa, että kyseessä on vain yksi monista SAK:n ehdottamista kriteereistä, ja kokonaisuudessaan esityksessä haetaan tasapainoa eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden välille.
– Uskoisin, että työelämässä on aika paljon suurempia ongelmia nuorille kuin tämä yksittäinen kysymys, koska yt-neuvotteluiden piiriin ei kuitenkaan ihan valtavasti joudu ihmisiä vuosittain, Eloranta sanoo.
SAK painottaa, että työsuhteen kestoon liittyvää kriteeriä tasapainottaisi nuorten kohdalla perheenhuoltovelvollisuuden huomioiminen irtisanomistilanteissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi vanhemmuus otettaisiin huomioon irtisanomisjärjestystä päätettäessä.
Kaksi muuta huomioitavaa kriteeriä olisivat SAK:n esityksessä ammattitaito ja työnantajan palveluksessa menetetty työkyky. Nykyisin irtisanomiskriteereitä määritellään useissa työehtosopimuksissa.
Työmarkkinoilla laidat ryskyvät
Työmarkkinoilla on ollut kiistoja koko kuluneen hallituskauden ajan. Elorannan mukaan kuohunnan taustalla ovat muun muassa Sipilän hallituksen työllisyystoimet ja Elinkeinoelämän keskusliiton päätös vetäytyä keskitetyistä palkkaratkaisuista.
Laidat ryskyvät, kun osapuolet hakevat paikkaansa ja rooliaan.
– Luulen, että sen paremmin hallituksella, työnantajapuolella kuin ammattiyhdistysliikkeelläkään ei ole vielä ihan selvää, mihin tämä johtaa ja millainen on uusi suomalainen työmarkkinajärjestelmä.
Eloranta toivoo, että järjestelmään saataisiin lisää vakautta ja ennustettavuutta.
– Toivon tietysti, että ei ainakaan mennä nelivuotiskausittaiseen työmarkkinapolitiikkaan, joka aina hallituksen värin tai halun mukaan kääntyy. Meillä on ollut hyvä perinne tehdä yhteistyötä ja pitkäjänteistä työmarkkinapolitiikkaa ja toivoisin, että tavalla tai toisella sitä kyetään tekemään myös jatkossa, Eloranta sanoo.