Onko edessä lakkojen syksy? Näin työntekijä- ja työnantajajärjestöt ruotivat Orpon hallituksen ohjelmaa

Palkansaajia edustavan SAK:n reaktio hallitusohjelmaan on ollut hyvinkin tyrmistynyt. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, että kokonaisuutena ohjelma vaikuttaa hyvin rajulta.

– Mitään tasapainoa ei ole haettu palkansaajien ja työnantajien välillä, vaan selvästi ollaan sieltä työntekijöden puolelta viemässä turvaa pois ja tekemässä suomalaisesta työelämästä epävarmempaa, hän toteaa.  

Työnantajia edustavan Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoo EK:n olevan mielissään hallitusohjelmasta.

– Kyllähän ohjelmassa työllisyys- ja yrittäjälinja on vahvasti esillä. Paitsi työmarkkinatoimet, joilla tähdätään työllisyyden nostamiseen, siellä myös kevennetään hallinnollista taakkaa yritysten osalta. Satsataan perusopetukseen ja myöskin liikenneinfraan, eli paljon työllisyyden ja elinkeinoelämän kannalta positiivista. 

"Uudistuksilla haetaan sitä, että työ tulee aina ensin"

Muun muassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan, ja irtisanomisia, paikallista sopimista ja määräaikaisia sopimuksia helpotetaan hallitusohjelmassa. SAK on tyrmistynyt muutoksista muun muassa juuri työttömyysturvan osalta. 

– Työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen. Meillä on paljon kausityöntekijöitä, mikä tarkoittaa, että jatkossa ansiosidonnaiselle ei pääse. Lisäksi työttömyysturvasta viedään lapsikorotukset pois, mikä tulee ilman muuta heikentämään lapsiperheiden asemaa. Ikääntyneiden kaikki suojasäännökset viedään pois, Eloranta listaa epäkohtia.

Lue myös: Köyhyystutkija arvioi, mitä tulevan hallituksen suunnittelemat leikkaukset tarkoittavat pienituloisille: "Paljon ongelmia toimeenpanossa"

EK:n Häkämies kertoo, että hallituksen uudistuksilla haetaan sitä, että työ tulee aina ensin, ja että sen vastaanottaminen on kannattavaa. 

– Tällä hetkellä on se tilanne, että on samaan aikaan korkea työttömyys ja paljon avoimia työpaikkoja, Häkämies kertoo.

 Elorannan mukaan toimenpiteet eivät kuitenkaan auta esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden piirissä olevia.

– Osa-aikaisen työn vastaanottaminen on paljon vaativampaa jos pitää vaikkapa vaihtaa paikkakuntaa. Tiedämme myös pääkaupunkiseudulle tulemisen haasteet vaikkapa asumisen kustannusten johdosta, ja myös asumistukea ollaan leikkaamassa.

Elorannan mukaan asumistuki onkin ollut selvästi työllisyyttä edistävä asia. 

– Nyt mennään päinvastaiseen suuntaan, eli työllistyminen vaikeutuu tämän muutoksen takia, hän toteaa.

Lue myös: Kelan asiantuntija asumistuen leikkaussuunnitelmista: "Ennakoisin, että toimeentulotuen tarve kasvaa"

Lakko-oikeuden rajaaminen puhututtaa

Uudessa hallitusohjelmassa aiotaan myös rajoittaa merkittävästi lakko-oikeutta. Elorannan mukaan tällä käydään vahvasti työntekijän perusoikeuksiin kiinni, etenkin mahdollisen seuraamusmaksun osalta. 

– Yksilö saattaa joutua seuraamusmaksun kohteeksi, jos osallistuu sellaiseen työtaisteluun joka on työrauhan aikana järjestetty. Kyllähän siitä vähän sellainen tunnelma tulee että halutaan viedä mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja myös muuten työpaikoilla tapahtuviin asioihin.

Häkämiehen mukaan lakko-oikeuden rajaaminen vaikuttaa talouteen siten, että mahdolliset työnseisaukset häiritsevät esimerkiksi kansainvälisiä tuotantoketjuja. Lisäksi uudistuksella pyritään hänen mukaansa menemään lähemmäs muita Pohjoismaita, ja tavoitellaan työnseisausten osalta lainkuuliaisuutta.

– Esimerkiksi tämä yksilökohtainen sakko määrättäisiin tilanteessa, jossa työtuomioistuin on todennut työtaistelun olevan laiton.  Että tässä on myös tällaisesta lainkuuliaisuudesta kysymys. 

Sairaana töihin tuleminen voi lisääntyä

SAK:n Elorannan mukaan työllistymisen suurimmat esteet ovat ikä, terveys ja osaaminen, joita varten tarvitaan työvoimapalveluita ja koulutusta. Myös sosiaali- ja terveypalveluiden toimivuus on hänen mukaansa iso asia työllistymisen kannalta. 

– Näitä satsauksia pitäisi kyllä merkittävästi tehdä. Nythän viedään vielä aikuiskoulutustuki pois joka myös on ollut keino parantaa osaamista ja edelleen työllistymistä, Eloranta harmittelee.

Uudessa hallitusohjelmassa myös sairauspäivärahaa aiotaan muuttaa siten että ensimmäinen sairauspäivä on karenssia. On esitetty epäilyjä, että tämä lisäisi pidempien vapaiden ottoa sairastapauksissa, tai sairaana töihin tulemista. 

– Se jää nähtäväksi, mutta on hyvä todeta että EK:n jäsenliittojen työehtosopimuksissa tämä asia on kyllä toisin sovittu. Eli siltä osin isoa muutosta ei ole ainakaan meidän maailmassa tulossa, EK:n Häkämies kertoo.

SAK muistuttaa, että 10-15 prosenttia ihmisistä ei ole työsopimusten piirissä, ja muutos on heidän osaltaan taaksepäin menoa.

 – En oikein ymmärrä, mitä hyötyä tällaisesta muutoksesta on, Eloranta toteaa.

Lue myös: Ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi – Jatkossa saattaa tulla pitkiä sairauslomia, työelämän asiantuntija arvioi

Suurlakot mahdollisia

Syksylle povataan isoja lakkoja työmarkkinoihin kohdistuvien toimenpiteiden seurauksena. Eloranta ei arvioi, valmistellaanko sellaisia vielä.

– Toivon, että kolmikantaisessa valmistelussa vielä voitaisiin pahimpia asioita käydä läpi ja miettiä, ovatko nämä aivan parhaita suomalaiselle työelämälle. 

EK toivoo, että työtaisteluita ei tulisi syksyllä, sillä taloudellinen tilanne vaatii, että talouden pyörät pyörivät. 

– Kyllä näitä uudistuksia pitää myös tehdä. Ei siis pidä sitäkään pelätä, että ne johonkin vastustukseen kaatuisivat, koska sitten niitä ei koskaan tehdä, Häkämies kertoo.

Katso koko Huomenta Suomen haastattelu ylläolevalta videolta. 

Lue myös: Pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät hallituksen muutoksista työlainsäädäntöön – Duunaripuolella sovitut sairauslomapäivät olivat yleisiä, yrittäjä muistelee