Saksassa keskitytään talouden kehittämiseen.
Sosiaalidemokraattien Olaf Scholz valittiin eilen Saksan uudeksi liittokansleriksi. Hän korvaa liittokanslerina maata 16 vuotta johtaneen kristillisdemokraattien Angela Merkelin.
MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola kertoo, että uuden liittokanslerin ja hallituksen tavoitteena on ajaa maan teollisuus uuteen asentoon.
– On tulossa merkittäviä investointeja ilmastotoimiin ja siihen, että Saksan päästöt olisivat vähäisemmät. Saksa on yksi 10. suurimmista päästömaista maailmassa. Saksa aikoo investoida paljon myös digiverkkoon, tiestöön, rautateihin ja asuntoihin. Lisäksi minimipalkkaa nostetaan 12 euroon, Piuhola kertoo Uutisaamussa.
Saksan ja Ranskan – suurimpien EU-maiden – väleistä saadaan huomenna ensimakua, kun Scholz matkustaa ensitöikseen Ranskaan, ja tapaa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin.
– Se tiedetään jo entuudestaan, että he ovat hyviä ystäviä, Piuhola toteaa.
Piuholan mukaan Saksassa koetaan tärkeäksi paikallinen päätöksenteko. Tämä leimaa Saksan suhtautumista EU:n kehittämiseen.
– Täällä on tärkeää se, että päätökset tehdään osavaltioissa ja läheisyysperiaatteella, ei valtaa keskittämällä Brysseliin.
Suomelle Saksa on läheinen kauppakumppani
Uutisaamussa vierailleen Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi uskoo Saksan vallanvaihdoksen hyödyttävän Suomea. Maat ovat läheisiä kauppakumppaneita, joten Saksan investoinnit luovat positiivisia vaikutuksia Suomelle.
Poliittisella kentällä Romakkaniemi ei usko suuriin muutoksiin Merkeliin verrattuna.
– Scholz markkinoi itseään jatkuvuutena Merkelin kaudelle, vaikka onkin demari. Hän oli läheinen työkaveri liittokanslerina ja varaliittokanslerina Merkelille. Scholzin tyyli tehdä politiikkaa Euroopassa ja Saksassa on hyvin samankaltainen.
Saksan ja Ranskan osalta yhteisiä intressejä löytyy.
– Erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla Scholz on puhunut, että EU tarvitsee enemmän yhteistyötä. Tämä ei ole Macronillekaan vieras asia ja on oletettavaa, että yhteistyö tiivistyy. Toinen on talouspolitiikan sääntöjen uudistaminen, voi olla aloitteita tulossa, Romakkaniemi uskoo.