Saksalaisia kummastuttaa, miten pienestä 6–7 prosentin kannatukseen yltävästä vasemmistopuolue Linkestä on tullut nopeasti yksi vaalikeskustelujen tärkeimmistä aiheista.
Kristillisdemokraattien kansleriehdokas Armin Laschet on jo useampaan kertaan maalannut äänestäjille mielikuvaa, jossa sosialidemokraattien johtamassa hallituksessa istuu vihreiden lisäksi entisen DDR:n sosialistipuolueen perillinen, nykyinen Linke. Laschet on kovistellut galluppien suosikilta Olaf Scholzilta suoraa vastausta, aikooko tämä galluppien ennustaman vaalivoiton toteutuessa hallita saksaa puna-puna-vihreän hallituksen voimin.
Toistaiseksi sosialidemokraattien ehdokas ei ole sulkenut pois mitään vaihtoehdoista. Scholzin mukaan kaikkien kanssa on pystyttävä neuvottelemaan. Hallitukseen osallistumiselle Scholz asettaisi kuitenkin ehdoksi, että Linke ei aja Saksan eroa NATO:sta.
Saksassa on kristillisdemokraattien varoittelema hallituskoalitio vallassa niin pääkaupunki Berliinissä kuin Thüringenin osavaltiossa.
Ramelow: Eriarvoistumisesta on uskallettava puhua
Pääministeri Bodo Ramelow on kahden miljoonan asukkaan Thüringenissä suosittu poliitikko, viime vaaleissa hän sai osavaltionsa suurimman äänimäärän ja Linke nousi osavaltiossa 31 prosentin äänimäärällä suurimmaksi pullueeksi. Ramelow valittiin toistamiseen värikkäiden vaiheiden jälkeen osavaltionsa pääministeriksi, kristillisdemokraattien hiljaisella tuella. Nyt CDU:n pelottelukampanja vasemmiston ja vihreiden mahdollisesta yhteishallituksesta naurattaa häntä.
– Olemme keskellä vaalitaistelua, jossa jokainen maalaa kilpailijoidensa aiheuttavan jonkinlaisen maailmanlopun. Olemme yksi maailman vahvimmista kansoista koko Euroopassa, mutta minusta on sääli, että olemme niin heikkoja tässä maassa, että löydämme aina toisistamme vikoja, jotka aiheuttavat maailmanlopun. Siinä meillä on vielä opittavaa ja meidän on ehkä, sen sanon tunnustavana kristittynä ja myös sosialistina, pidettävä huolta heikoimmista.
Ramelowin mukaan eriarvoistumisesta on uskallettava puhua. Hän viittaa erityisesti vuokralaisten heikkenevään asemaan vuokramarkkinoilla ja työelämän olosuhteisiin. Bodo Ramelow on työskennellyt moneen otteeseen puolueensa vaalipäällikkönä, puolueen tavoite on päästä mukaan sosialidemokraattien johtamaan hallitukseen.
Hänen mukaansa puolueiden välinen yhteistyö Thüringenissä käy hyvästä esimerkistä, miten hallitusta voi johtaa jopa vähemmistöasemasta.
– Meillä Thüringenissä oli aivan erityinen tilanne, minun puolueeni voitti vaalit, mutta silti en saanut muodostettua enemmistöhallitusta, joten oli ryhdyttävä vain ratkomaan tätä ongelmaa. Pian kaksi vuotta olen onnistunut vähemmistöpuolueen edustajana johtamaan vähemmistöhallitusta ja yhä vastuullisesti kehittämään yhteistyötä tässä osavaltiossa puolueiden kesken päivästä toiseen. Pidän puna-puna-vihreää hallitusta mahdollisena, yhtenä hyväksyttävänä mahdollisuutena äänestäjille.
Kynnyksenä Nato-kanta
Linken sopivuus mahdolliseen tulevaan hallitukseen on kyseenalaistettu muun muassa puolueen NATO-kannan takia. Puolue haluaa Saksan irtautuvan NATO:sta. Ramelowin mielestä NATO-ehto on älyllistä epärehellisyyttä.
– Kun puhumme Keski- ja Itä-Euroopasta, meidän pitää katsoa Eurooppaa kokonaisuutena ja se pitää sisällään koko Euroopan, ei tule kuuloonkaan, että puhutaan vain Länsi-Euroopasta. Minulla on joskus tunne, kun kuuntelen poliitikoita, että heidän päässään kummittelee yhä vanha Saksojen sisäinen raja. Ja tästä on kysymys, tämän koemme Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa yhä uudelleen länsieurooppalaisten taholta, että meitä kohdellaan ihan samalla tavalla kuin länsisaksalaiset kohtelivat itäsaksalaisia.
Ramelowin mielestä Eurooppaa on ajateltava kokonaisuutena, hänen mukaansa Eurooppaa ei auta yhtään se, että valtiot asettuvat toisiaan vastaan.
– Eurooppa on elänyt jo rauhanprosessin ja nyt tarvitaan kasvun prosessi, joka tuo meidät ihmiset yhteen. Ja tässä minua ei miellytä yhtään se, miten entisiä Neuvostoliiton alaisia valtioita, tai valtioita, jotka oli sidottu jollain tavalla Neuvostoliittoon, miten niitä kohdellaan, se ei auta yhtään eteenpäin, se ei tuo mitään.
Ramelowin mielestä NATO:a tarkastellaan aina vain amerikkalaisesta näkökulmasta. Hän perää rehellistä keskustelua siitä, minkälaisen NATO:n Eurooppa tarvitsee muuttuvassa maailmassa.
– Miten esimerkiksi menettelemme Turkin kanssa, miten suhtaudumme siihen, että NATO-kumppanimme Turkki on Irakissa ja Syyriassa yhä kaikkien ihmisoikeuksien vastaisesti sotilasoperaatiossa, miksi NATO vaikenee tästä asiasta. Tai miten suhtaudumme Armeniaan, miten Vuoristo-Karabahiin ja miten Turkkiin, mikä on Turkin rooli siellä.
Sinnikäs ja rationaalinen Merkel
Ramewlow sanoo olevansa eurooppalaisen puolustusyhteistyön kannalla ja myös maailmanlaajuisen yhteistyön kannalla, jossa jokainen maanosa tekee omat kotitehtävänsä. Bodo Ramelowin mukaan jokainen maanosa tarvitsee oman prosessinsa, kuten Euroopalla on ollut ETYK:n kanssa. Hän ehdottaa, että jokaisella maanosalla olisi oma edustajansa YK:n turvallisuusneuvostossa, ei yksittäisillä kansallisvaltioilla.
Bodo Ramelow sanoo oppineensa kunnioittamaan nyt tehtävänsä jättävän liittokansleri Angela Merkelin sinnikkyyttä löytää aina rationaalinen ratkaisu kuudentoista ison ja usein erimielisen osavaltion sekä liittovaltion kanssa.
– En ole samaa mieltä kaikesta hänen politiikastaan, mutta kunnioitan syvästi hänen saavutuksiaan liittokanslerina, joita hän on toteuttanut myös kriisitilanteissa. Sitä miten hän on pystynyt kriittisissäkin tilanteissa meidän pääministerien kanssa löytämään yhteisen ratkaisun, yhteinen linja Saksan hyväksi kuudentoista osavaltion kanssa.
Bodo Ramelowin mukaan Merkelin ilmiömäinen kyky perustuu hänen rauhallisuuteensa ja tutkijataustaansa.
– Hän on fyysikko ja siihen perustuu hänen järjestelmällisyytensä, sitä olen todella ihaillut.