Saksan laitaoikeisto vakuuttaa haluaan yhteistyöhön, mutta tutkija ei usko muiden puolueiden tulevan vastaan

Kimmo Elon mukaan AfD:n vastaisen palomuurin purkaminen vain vahvistaisi laitaoikeistoa. Liittokansleri Olaf Scholzilla on edessään vaikea vuosi liittohallituksen rivien pitämisessä yhtenäisenä, tutkija arvioi.

Saksassa laitaoikeiston Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) juhli maanantaina menestystään Thüringenin ja Saksin osavaltiovaaleissa. AfD:n toinen puheenjohtaja Tino Chrupalla vakuutti samalla puolueen olevan valmis yhteistyöneuvotteluihin kaikkien puolueiden kanssa.

Muut puolueet ovat jo etukäteen kieltäytyneet yhteistyöstä AfD:n kanssa. Sosiaalidemokraattien (SPD) liittokansleri Olaf Scholz toisti, ettei "äärioikeiston" kanssa pidä ryhtyä yhteistyöhön.

Chrupallan mukaan politiikan teko ei ole enää mahdollista ilman AfD:tä. Yliopistonlehtori Kimmo Elon mukaan muiden puolueiden ei kuitenkaan kannattaisi luistaa aiemmista lupauksistaan.

– Siinä avattaisiin sellainen Pandoran lipas, joka todennäköisesti vain vahvistaisi AfD:tä, Elo Itä-Suomen yliopistosta arvioi STT:lle.

Hänen mukaansa oven avaaminen yhteistyölle idässä auttaisi laitaoikeistoa perustelemaan, että samoin pitää toimia myös läntisissä osavaltioissa.

AfD nousi sunnuntaina Thüringenissä suurimmaksi puolueeksi ja hävisi Saksissa ykkössijan vain niukasti kristillisdemokraateille (CDU). Scholzin SPD ylitti viiden prosentin äänikynnyksen vain niukasti, hallituskumppaneista FDP jäi sen alle molemmissa osavaltioissa ja vihreätkin Thüringenissä.

Uuspuolue BSW tärkeässä roolissa

AfD:n ohella vahvin tai toiseksi vahvin puolue sunnuntain osavaltiovaaleissa oli kristillisdemokraattien CDU. Elon mukaan sillä on puoluekokoustason päätös olla tekemättä yhteistyötä sen paremmin AfD:n kuin vasemmistopuolue Linken kanssa. Elon mukaan viimeksi mainittua päätöstä kristillisdemokraatit voivat joutua pakon edessä tarkastelemaan uudelleen.

– Jos nyt jotain veikata pitäisi, niin voisin ajatella niin, että se (yhteistyö Linken kanssa) voitaisiin sallia osavaltiotasolla tilanteesta riippuen, Elo sanoo.

Hänen mukaansa toinen harkintaan menevä kuvio on yhteistyö niin ikään vasemmistolaisen, mutta myös arvokonservatiivisen uuspuolueen BSW:n kanssa. Perustajansa Sahra Wagenknechtin nimeä kantava puolue nousi sunnuntaina kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi sekä Thüringenissä että Saksissa. Enemmistöhallitusta ei kumpaankaan osavaltioon saa muodostettua ilman BSW:tä, Elo laskee.

Eri äärilaidoilta tulevat BSW ja AfD ovat paljolti samoilla linjoilla vastustaessaan sekä maahanmuuttoa että Ukrainan tukemista. Elo ei silti usko puolueiden löytävän riittävää pohjaa poliittiselle yhteistyölle.

– Hiukan on tosin oltu huolissaan siitä, pystyykö Wagenknecht pitämään vallanhalunsa kurissa, eikä lähde tukemaan AfD:tä. Mutta toisaalta AfD:n puolelta on aika paljon hylkimisreaktiota BSW:tä kohtaan, Elo kertoo.

Alkaako hallituksessa sooloilu?

AfD:n puheenjohtajista toinen, Alice Weidel, kehotti tulosten selvittyä Scholzin hallitusta eroamaan viimeistään kolmen viikon kuluttua pidettävien Brandenburgin osavaltiovaalien jälkeen. Niissäkin laitaoikeisto on kyselyiden perusteella nousemassa suurimmaksi puolueeksi.

Elo ei vielä ennusta Saksan hallituksen kaatumista, mutta sen taipaleesta ennen ensi vuoden syyskuun liittopäivävaaleja on hänen mukaansa tulossa varmuudella vaikea.

– Pystyykö hallitus näyttämään, ainakin ulospäin, että kyseessä on koalitio, joka tekee yhteisyötä, Elo pohtii.

Hänen mukaansa vaarana on muun muassa se, että surkean vaalituloksen tehnyt FDP kokee painetta alkaa erottua joukosta ja hakea konfliktia erityisesti vihreiden kanssa.

– En kyllä usko, että se on tässä tilanteessa kauhean hyvä strategia. Se voi lyödä aika pahasti takaisin sormille, Elo pohtii.

Hänen mukaansa AfD:n ja BSW:n menestystä selittää suurelta osin se, että puolueet nostivat kampanjassa esiin ihan todellisia ongelmia, joiden vaikutukset tuntuvat ihmisten arjessa.

– Mutta näiden puolueiden niihin tarjoamat ratkaisuehdotukset ovat hyvin ongelmallisia ja voisivat johtaa demokratian rapautumiseen ja yhteiskunnan kahtiajakoon, Elo sanoo.

1930-luku oli toista maata

Muiden puolueiden epäkiitollisena tehtävänä on Elon mukaan onnistua viestimään kansalaisille, että vaikka ongelmat ovat todellisia, ei niihin ole olemassa yksinkertaisia "hokkuspokkusratkaisuja". Näin on esimerkiksi siksi, että maahanmuutto, ilmastonmuutos ja sota Ukrainassa ovat asioita, joihin ei vaikuteta yksinomaan Saksan toiminnalla.

AfD kampanjoi Elon mukaan Thüringenissä ja Saksissa onnistuneesti juuri edellä mainituilla teemoilla, jotka eivät kuulu Saksassa osavaltio- vaan liittovaltiotason päätöksentekoon.

Nyt Saksan hallituksen pitäisi siis osoittaa, että se tarttuu kansalaisia huolestuttaviin todellisiin ongelmiin. Ratkaisua ei kannata kuitenkaan lähteä hakemaan äärilaidan puolueiden matkimisesta, sen ovat Elon mukaan lukuisat tutkimukset osoittaneet.

– Äänestäjät näkevät sellaisen läpi. Kuten eräs tutkija kuvaili: miksi hankkia rantarolexia (halpa kopio), kun samalla hinnalla saa aidonkin, Elo sanoo.

Osittain äärioikeistolaisen AfD:n nousu Thüringenissä suurimmaksi puolueeksi on ensimmäinen kerta, kun sellaista tapahtuu Saksassa sitten toisen maailmansodan. Elo kuitenkin toppuuttelee vertauksia kansallissosialistien vaalimenestykseen ja Adolf Hitlerin valtaannousuun.

– Analogia on tietysti raflaava, mutta pitää muistaa, että vuonna 1932 demokratia oli Euroopassa vielä aika uusi keksintö. Sen jälkeen meillä on kuitenkin ollut 90 vuotta historiaa, erityisesti läntisessä Euroopassa, jossa demokratiaa on koeteltu aika paljon erilaisissa kriiseissä, ja se on kaikista ongelmistaan huolimatta osoittanut toimivuutensa, Elo sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat