Vain neljä puoluetta selviytyy varmuudella liittopäiville, eikä hallituksen muodostaminen näytä helpolta. Suurlähettiläs Kai Sauerin mukaan vahva toimintakykyinen hallitus Saksassa olisi myös Suomen etu.
Ennenaikaisiin vaaleihin valmistautuvaa Saksaa koettelevat toisiaan vahvistavat sisäiset ja ulkoiset paineet. Ne eivät ole poistumassa mihinkään, vaikka valta ennusteiden mukaan vaihtuisi parin viikon kuluttua pidettävissä ennenaikaisissa liittopäivä- eli parlamenttivaaleissa.
Euroopan mahtimaan talous on supistunut, eikä alkaneellekaan vuodelle povata kuin vaivaista 0,3 prosentin kasvua. Halpa venäläinen energia on historiaa ja Saksalle tärkeä kansainvälisen kaupan vapaus koetuksella.
Suomen Berliinin-suurlähettilään Kai Sauerin mukaan Saksa on osoittanut kykenevänsä nousemaan pohjalta, kuten 2000-luvun alussa liittokansleri Gerhard Schröderin johdolla, mutta:
– Kansainvälinen konteksti on nyt vaikeampi. Painetta tulee eri suunnilta, mikä vaikeuttaa Saksan palautumista. Ja sisäpoliittisella kartalla on uusia toimijoita, joita silloin Schröderin aikana ei ollut, Sauer sanoo STT:n haastattelussa.
Hän viittaa erityisesti osin äärioikeistolaiseen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueeseen, jonka kannatus on noussut suosiomittauksissa hieman yli 20 prosenttiin ohi nykyistä hallitusta johtavien sosiaalidemokraattien (SPD). Aivan SPD:n kannassa ovat vihreät noin 14 prosentin kannatuksella. Selkeää ykkössijaa pitävät kristillisdemokraatit (CDU ja Baijerin CSU) noin 30 prosentin tuntumassa.
Tulevan hallitusratkaisun kannalta oleellisinta saattaa kuitenkin olla se, mitä tapahtuu paljon alempana viiden prosentin äänikynnyksen tuntumassa. Siellä pääsystä liittopäiville kamppailevat liberaalipuolue FDP, vasemmistopuolue Linke sekä uusi vasemmistopopulistien BSW (Bündnis Sahra Wagenknecht).
Sauerin mukaan nämä kolme pikkupuoluetta saavat yhteensä ehkä 12–15 prosenttia äänistä, mutta yksi tai useampi niistä saattaa jäädä äänikynnyksen alle ja ulos parlamentista.
– Jos myös AfD halutaan pitää ulkona hallituksesta, niin jäljelle (hallitusta muodostamaan) jää realistisesti kolme tai ehkä neljä puoluetta, Sauer laskeskelee.
Jäljelle jäävistä ei helposti toimivaa kokonaisuutta synny. Sauerin mukaan johtavat saksalaispoliitikot ovat myöntäneet, että jos kansalaisten huolenaiheisiin ei kyetä nyt vastaamaan ja populismi jatkaa vahvistumistaan, tulee seuraavista vaaleista entistäkin vaikeammat.
Muskiin suhtaudutaan ristiriitaisesti myös AfD:ssä
AfD:n hallitustien esteenä on niin kutsuttu palomuuri, jonka muut puolueet ovat pystyttäneet itsensä ja laitaoikeiston välille. CDU:n liittokansleriehdokas Friedrich Merz on vakuuttanut muurin pysyvän pystyssä, vaikka kristillisdemokraatit saivatkin hiljattain AfD:ltä tukea aloitteelleen maahanmuuton kiristämisestä. Tämä riitti laukaisemaan suuria mielenosoituksia kristillisdemokraatteja vastaan. Tuoreimmissa kyselyissä CDU:n kannatus kuitenkin hiukan nousi.
Sauer pitää luonnehdintaa "osin äärioikeistolaisesta" AfD:stä perusteltuna, koska myös Saksan turvallisuusviranomaiset ovat luokitelleet osia puolueen jäsenistöstä uhkaksi perustuslaille. Sauerin mukaan näkyvissä ei ole merkkejä, että puoluejohto pyrkisi hallituskelpoiseksi siivoamalla pahimpia ääriaineksia pois riveistään.
AfD on ollut Saksassa puheenaiheena myös Yhdysvalloista saamansa näkyvän tuen takia. Miljardööri Elon Musk on esiintynyt etäyhteydellä AfD:n puoluekokouksessa ja järjestänyt livekeskustelun puoluejohtaja Alice Weidelin kanssa.
– Onhan se poikkeuksellista, että Musk – joka ei ole enää vain kansalainen Musk vaan edustaa Yhdysvaltain hallintoa – näin voimakkaasti osallistuu Saksan vaalikamppailuun, Sauer sanoo.
Hänen mukaansa on vaikea sanoa, mikä osa AfD:n yhä jatkuvasta vahvistumisesta on tai ei ole Muskin ansiota. Itse puolueessa vastaanotto on ollut osin ristiriitaista, koska AfD:ssä on myös vahvaa amerikkalaisvastaista ja antikapitalistista henkeä.
– Mutta toisaalta tämä (Muskin) libertaristinen sanoma sitten kyllä vetoaa, Sauer lisää.
Hänen mukaansa saksalaisten äänestäjien huolenaiheiden ykköstilalla ovat talous ja omaan elintasoon liittyvät kysymykset. Toisella sijalla tulee maahanmuutto, johon AfD:n nousu käytännössä kokonaan perustuu.
– AfD:llä ei ole kovin täsmällistä talousohjelmaa, Sauer kertoo.
Huolta kontrolloimattomasta maahanmuutosta ja vaatimuksia pakkopalautuksista ovat lisänneet maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät väkivaltarikokset. Toisessa vaakakupissa painaa se, että Saksan väestö ikääntyy ja koulutetusta työvoimasta on pulaa.
Puolustusmäärärahoilla ja Ukraina-tuella ei vaaleja voiteta
Sauerin mukaan Suomen ja laajemmin koko Euroopan edun mukaista olisi, että Saksaan saataisiin suhteellisen nopeasti vahva ja toimintakykyinen hallitus.
– Tämän merkitys olisi vähäisempi, jos elettäisiin erilaisessa kansainvälisessä kontekstissa ja normaalimpia aikoja, Sauer sanoo.
Hän muistuttaa Saksan olevan Suomen rajanaapuri Itämeren kautta.
– Kun tarkastellaan näitä Itämeren tuoreita tapahtumia, niin sen rannalla ja Natossa tarvitaan vahva kumppani, Sauer sanoo viitaten viimeaikaisiin putki- ja kaapelikatkeamisiin.
Saksan mahdollinen paluu kasvu-uralle taloudessa vaikuttaisi sekin myönteisesti Suomeen.
– Sain tuossa juuri laskelman, että jos Saksan talous kasvaa yhden prosentin, niin Suomen vienti Saksaan kasvaa 3,8 prosenttia, Sauer mainitsee esimerkkinä.
Tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin julkaisussa arvioidaan, että vaikka Saksan asema EU:ssa on heikentynyt, unioni tuskin selviää omista sisäisistä ja ulkoisista kriiseistään ilman Saksan myötävaikutusta ja johtajuutta.
– Liittokansleri Olaf Scholzin hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on joutunut kovan kansainvälisen arvostelun kohteeksi, mutta Saksan uusi johto joutuu toimimaan samojen rakenteellisten rajoitteiden ja kotimaisten paineiden puitteissa, tutkijat kirjoittavat.
Saksan ulkopuolella Ukrainan tukijat tuntuvat odottavan osin kuumeisesti vahvemman aseavun tulppana pidetyn Scholzin vaihtumista Merziin. Tämä on muun muassa luvannut toimittaa Ukrainalle saksalaisia Taurus-risteilyohjuksia.
Sauerin mukaan sekä Ukrainan sota että Saksan omien puolustusmäärärahojen nosto on kuitenkin pistetty vaalikamppailun aikana syrjemmäs.
– Tällaisilla kysymyksillä on vaikea voittaa vaaleja, Sauer perustelee.