Berliini marraskuussa 89 oli vedenjakaja. Kaupunkia 28 vuotta jakanut muuri murtui itäisen Euroopan ja Itä-Saksan poliittisessa paineessa puolivahingossa. Saksaa 80-luvun luotsannut liittokansleri koki hetkensä tulleen.
– Tavoitteeni on maamme yhtenäisyys, jos historiallinen hetki siihen tulee.
Puoli vuotta myöhemmin Saksat yhdistyivät.
Helmut Kohl syntyi vuonna 1930 ja näki koulupoikana Saksan raunioina tuhoisan topisen maailmansodan jälkeen. Samalla muotoutui hänen poliittinen näkemyksensä euroopanlaajuisen rauhan välttämättömydestä.
Kohl nousi ensin osavaltiojohtoon kristillisdemokraattina 60-luvun lopulla ja liittokansleriksi 80-luvun alussa, kun sosiaalidemokraattien vallassa sujunut 70-luku loppui.
Kohl ymmärsi, että Saksaan suhtauduttiin epäillen ja niinpä hän asetti Euroopan politiikkansa kulmakiveksi yhteistyön Ranskan kanssa. Yhdessä Ranskan presidentti Francois Mitterrandin kanssa Saksa ja Ranska ottivat toisiaan kädestä Verdunin sotamuistomerkillä.
Uransa jälkeen Kohl kiteytti perintönsä sanoen, että suuri päämäärä on jatkaa työtä rauhanomaisen Euroopan puolesta.
Kohl oli niin valmis eurooppalaiseen yhteistyöhön, että Saksalle rakas ja raudanluja valuutta D-markka sai väistyä yhteisvaluutta euron tieltä.
Myös suhteet Venäjään pidettiin hyvinä: Kohl rauhoitti Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatshovin siitä, ettei yhdistynyt Saksa ei ole vaaraksi. Boris Jeltsinin Venäjä oli jo yhteistyökykyinen siirtyessään markkinatalouteen.
Poliittista ja psykologista pelisilmää oli, että leppoisan jättiläisen imagoa vaalinut Kohl valitsi suojatikseen naisen Itä-Saksasta, Angela Merkelin. Pidättyvä ja asiallinen Merkel itse nousi voimavaltio Saksan liittokansleriksi 2005 ja on jatkanut työssään jo 12 vuotta.
Eurooppaa sellaisena kun sen nyt tunnemme, ei olisi ilman Helmut Kohlia.