Kreikan historiallinen kansanäänestys päättyi eilen selviin lukemiin: 61 prosenttia äänesti velkojien asettamia tiukkoja ehtoja vastaan.
Kreikan tilanteen ratkomista jatketaan euromaiden päämiesten kesken huomenna Brysselissä. Ensi viikolla Kreikalta erääntyy EKP:n laina, ja tätä voi pitää seuraavana ja kenties myös viimeisenä takarajana neuvotteluille.
Tässä ovat Kreikan tämän hetken kohtalonkysymykset.
1. Mitä tekee EKP?
Helsingin yliopiston poliittisen taloustieteen tutkijan Lauri Holapan mukaan kaikkein keskeisintä tällä hetkellä on Euroopan keskuspankin toimet: Päätetäänkö hätärahoitusta jatkaa vai ei?
– Tällä hetkellä Kreikan pankkijärjestelmä tarvitsee ELA-hätärahoitusta, jota he ovat tähänkin asti saaneet, mutta sitä tarvitaan lisää, huomattavastikin, jotta maksujärjestelmä saadaan toimimaan, Holappa sanoo.
EKP:n neuvosto päätti viime viikolla pitää Kreikan pankkien hätärahoituksen ennallaan lisätäkseen painetta Kreikan pankeille. EKP:n on tänään määrä kokoontua päättämään hätärahoituksen jatkosta.
Mikäli hätärahoitusta ei jatketa, voi Kreikka Holapan mukaan ajautua kaaokseen jo tällä viikolla. Jos rahoitusta puolestaan lisätään, antaa se lisäaikaa poliittisille neuvotteluille, Holappa sanoo.
upotus
Kreikan talous pyörii tällä hetkellä hätärahoituksella, eli jos EKP päättäisi lakkauttaa sen, loppuisi maasta rahat kokonaan.
– Olisi vaikea tehdä arkisia ostoksia, yritysten olisi vaikea selviytyä laskuista, käteistä rahaa ei olisi. Koko taloushan toimii rahan välityksellä, ja jos rahaa ei ole taloudessa saatavilla, ajaudutaan vaikeaan tilanteeseen, Holappa sanoo.
Näin ei kuitenkaan todellisuudessa kävisi, sillä Holapan mukaan Kreikka eroaisi tässä tapauksessa eurosta, jolloin Kreikan oma keskuspankki voisi laskea liikkeelle uutta kansallista valuutta, Holappa sanoo.
Aktian pääekonomisti Anssi Rantala on arvioinut STT:lle, että hätärahoitusta jatkettanee ainakin sen aikaa, että Kreikka ja sen velkojat pääsevät yhteisymmärrykseen siitä, onko uusille lainaohjelmaneuvotteluille edellytyksiä.
2. Mitä jos Kreikka eroaa eurosta?
Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun mukaan Kreikka lähtee eurosta 90 prosentin todennäköisyydellä. Myös Holapan mukaan on todennäköistä, että Kreikka eroaa eurosta, mikäli hätärahoitusta ei jatketa.
Holapan mukaan ongelmallisinta euroerossa olisi se, että se antaisi rahoitusmarkkinoille viestin, että jonkun euromaan eroaminen eurosta on ylipäänsä mahdollinen vaihtoehto. Tässä tapauksessa huomio keskittyisi muihin talousvaikeuksissa oleviin maihin, kuten Espanjaan ja Portugaliin.
Lauri Holappa toimii tutkijana Helsingin yliopisto politiikan ja talouden tutkimusen laitoksella.
– Silloin rahoitusmarkkinoilla alettaisiin vaatimaan korkeampaa korkotasoa näiden maiden valtion lainoista, ja jos korkotaso lähtee voimakkaaseen nousuun, tulee näille maille ongelmia, Holappa sanoo.
3. Suostuuko velkojat myönnytyksiin?
EKP:n toimien lisäksi ratkaisevaa on Holapan mukaan se, ovatko velkojat valmiita suostumaan edes joihinkin Kreikan hallituksen vaateisiin.
Holappa pitää sopua mahdollisena. Hänen mukaansa neuvottelutilanne on nyt joka tapauksessa toinen.
– Ollaan nyt todella äärimmäisessä tilanteessa, jossa Kreikan euroero on aivan relevantti skenaario. Äänenpainot ovat muuttuneet. Euroerossa on niin paljon riskitekijöitä, että tiettyä neuvotteluhalukkuuta luulisi löytyvän, Holappa toteaa.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb kirjoittaa blogissaan, että "pallo on nyt Kreikalla". Stubbin mukaan neuvottelupöytään voidaan palata vain, jos vastassa on yhteistyökykyinen Kreikan hallitus.
Holopan mukaan pallo on Kreikan sijaan enemminkin velkojilla. Hänen mukaansa Kreikka on tehnyt myönnytyksiä.
– Täytyy ottaa huomioon, että se mandaatti, minkä Syriza sai voittaessaan vaalit oli, että se muuttaa talouspolitiikan elvyttävämmäksi. Nyt on niin, että Syriza on hyväksynyt ylijäämien jatkamisen tulevaisuudessakin, mikä tarkoittaa sitä, että Kreikka pysyy tiukan talouskuripolitiikan uralla.
– Puolue on käytännössä hylännyt tärkeimmän vaalilupauksensa, Holappa sanoo.
4. Miten käy Suomen saatavien?
Nordean Kangasharjun mukaan Kreikan äänestyspäätös oli sinetti sille, että Kreikan velkojat menettävät rahaa.
– Jos Kreikka lähtee eurosta, emme saa mitään. Ja jos Kreikka jää, joka tapauksessa velkoja pitää leikata, Kangasharju sanoi.
Holapan mukaan kaikkein huonoin vaihtoehto Suomen kannalta olisi Kreikan euroero.
– Todennäköistä on, että Suomi menettää näitä kreikkavastuita. Kysymys kuinka paljon, riippuu siitä miten asia hoidetaan.
– Suomen kannalta kaikkein huonoin vaihtoehto on kaikin tavoin se, että Kreikka lähtee eurosta. Se on ihan absoluuttisesti näin, koska silloinhan Kreikka yksipuolisesti ilmoittaa, ettei se aio maksaa euromääräisiälainoja takaisin. Silloin emme saa välttämättä mitään takaisin, paitsi vakuudet.
Holapan mukaan Suomen kannalta paras vaihtoehto olisi suostua Kreikan hallituksen esittämiin myönnytyksiin, jotta sopu saadaan aikaiseksi.
– Jos halutaan ajatella itsekkäästä kansallisesta perspektiivistä, silloin kannattaisi suostua näihin Kreikan hallituksen vaatimuksiin.