Suomessa havaitaan yhä vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita ydinasekokeiden ja Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jäljiltä.
Säteilyturvakeskus (STUK) mittaa ensi viikolla Rovaniemellä ihmisten radioaktiivisuutta.
– Mittausten perusteella STUK laskee, kuinka suuria säteilyannoksia suomalaiset saavat kehossaan olevista radioaktiivisista aineista ja kuinka suuri osa aineista ja annoksista on peräisin ihmisen tekemistä ja ympäristöön päästämistä aineista, tiedotteessa kerrotaan.
Mittauksia tehdään Lapin yliopiston Rovaniemen kampuksella. Mittauksiin on kutsuttu vapaaehtoisia Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa.
STUK:n mukaan vastaavia mittauksia tehdään myös Helsingissä ja Tampereella.
Suomalaisten radioaktiivisuusmittaukset aloitettiin 1960-luvulla
Suomessa on tehty radioaktiivisuuden väestömittauksia ensimmäisen kerran poronhoitajille vuonna 1962.
– Tuolloin ilmakehässä räjäytetyistä ydinaseista peräisin olleet radioaktiiviset aineet laskeutuivat sateiden mukana erityisesti pohjoiseen. Jäkälät keräsivät tehokkaasti radioaktiivisuutta ja porojen kautta sitä kertyi erityisesti paljon poronlihaa syöneisiin poronhoitajiin, STUK kertoo.
STUK:n mukaan poronhoitajien radioaktiivisuus ei nykyään eroa juurikaan muusta väestöstä ilmakehässä tapahtuneiden ydinräjähdysten loppumisen ja monipuolistuneen ravinnon ansiosta.
Ydinasekokeita ei ole tehty enää vuoden 1963 jälkeen ilmakehässä pohjoisessa. Viimeinen ilmakehässä tehty ydinasekoe tapahtui vuonna 1980. Sen jälkeen testausta on tehty maan alla.
– Suomen luonnossa on kuitenkin yhä hyvin pieniä, mutta mitattavia määriä niin ydinasekokeista kuin vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin onnettomuudestakin peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Näistä merkittävin on cesium-alkuaineen isotooppi 137.
1:51
Katso myös: Toimittaja testasi säteilyarvonsa – näin vuosi Lapissa vaikutti tuloksiin.
Tästä ei STUK:n mukaan kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Se on alle tuhannesosa suomalaisten vuodessa keskimäärin eri lähteistä saamasta säteilyn kokonaisannoksesta, eikä sillä ole vaikutusta ihmisten terveyteen.
Suomalaiset saavat säteilyä suurimmaksi osaksi ulkoisista lähteistä.
– Eniten suomalaisia säteilyttää kotien ja työpaikkojen sisäilman radonkaasu.