Puistoruokailu merkitsee perheille ajallista ja taloudellista helpotusta arkeen. Kohtaamispaikan merkitys yhteisölle korostuu etenkin silloin, kun siitä joudutaan luopumaan.
Jälleen on koittanut aika, jolloin monessa pääkaupunkiseudulla asuvassa perheessä pakataan mukaan ruokailuvälineet ja uimakamppeet ja suunnataan kohti leikkipuistojen kesätoimintaa.
– Meidän perheessä valmistautuminen sujui aamulla neljän vuoden kokemuksella, nauraa Jari Vaajasaari leikkipuisto Linnunradan ruokajonossa.
Ruokaa jaetaan lapsille arkisin kahdeltatoista noin kolmessakymmenessä leikkipuistossa Helsingissä. Leikkipuisto Linnunrata Suutarilassa on Helsingin vilkkaimpia puistoja, ruokailijoita käy päivittäin keskimäärin yli kaksisataa.
Söpöt kotieläimet ja viihtyisät puitteet houkuttelevat tulijoita kauempaakin.
Hyvissä ajoin ennen puolta päivää ihmiset alkavat kerääntyä nurmikentälle kahden suuren kattilan äärelle. Niiden sisältämä lohikeitto on matkannut nurmelle aamulla kuumakuljetuksessa Helsingin ruokapalveluiden keskuskeittiöltä Vantaalta.
Kattiloiden ympärille muodostetaan valtava piiri ja leikkipuisto-ohjaaja Samuli Suominen valitsee luokseen yhdeksänvuotiaan Jens Hirvosen, joka saa siteen silmilleen piirin keskellä.
Hän nostaa kädet suoraksi eteensä ja Suominen kieputtaa häntä vimmatusti ympäri. “Tänne, tänne” huutavat piirissä seisovat kaverit, mutta Hirvosen pää on jo niin sekaisin, että hän pysähtyy osoittamaan ruokajonon alkupään toiseen kohtaan.
Sitten otetaan vielä ruokaloru, se on tänään leikkipuistoklassikko Aurinko aurinko lettuja paistaa. Piirissä lausutaan hartaasti ja tehdään käsillä suuria liikkeitä.
Säästää perheille aikaa ja rahaa
Vaajasaaren lapset Toivo ja Taimi tulevat puistoon lähes päivittäin ja viihtyvät hyvin kavereiden kanssa ulkoileikeissä. Ruokakin maistuu. Tänään Toivolla on hyvä tuuri ja tarjolla on suosikkisoppaa.
Isän mukaan kaupungin tarjoama kesäruoka helpottaa perheen arkea huomattavasti, kun päivän toisen aterian voi jättää valmistamatta. Ajallinen säästö merkitsee perheelle enemmän kuin rahallinen.
Suominen näkee kaupungin kesätoiminnan vahvuutena mukaan liittymisen helppouden.
Kynnys on matalalla; ilmoittautumisia ei kysellä ja osallistujia on paljon, joten puistoihin tullaan ilman leimautumisen pelkoa myös perheistä, joissa on vaikeita tilanteita.
Työntekijän näkökulmasta kesätoiminnan alkaminen merkitsee sitä, että toiminnan ikähaarukka kasvaa. Lapsiperheiden lisäksi myös koululaiset ovat paikalla heti aamulla.
Puistoista tulee koko kylän yhteisiä kohtaamispaikkoja. Ruuan lisäksi eri ikäisille lapsille tarjotaan myös ohjattua toimintaa.
Tuttua puistoa kova ikävä
Kalliossa rakastettua kohtaamispaikkaa kaivataan. Leikkipuisto Brahe on ollut remontin vuoksi suljettuna syksystä 2017 alkaen. Brakun ystävät -Facebook-ryhmässä lähialueen perheet ovat ideoineet remonttia vauhdittavia tempauksia.
Viime vuonna lapset kuvasivat piirtämällä mitä puisto heille merkitsee, mitä he sieltä kaipaavat ja mitä toivovat.
Piirustuksissa näkyy vihreää ja leikkivälineitä. Jasu toivoo pyörävaraston lisäksi varastoa pelastusmönkkäreille. Aira haluaisi päästä jo keinuttamaan vauvaa.
Inarin toive on, että remontti valmistuisi mahdollisimman nopeasti. Kuvat toimitettiin remontista vastaaville henkilöille ja kuten toivottiin, osa puistosta onkin saatu käyttöön vaikka remontti on yhä kesken.
Leikkipuisto-ohjaaja Laura Laitala läheisestä leikkipuisto Linjasta kertoo, että Brakua ja sinne valmistuvaa taloa odotetaan hirveästi.
Palautetta tulee lähinnä viestinnästä, tietoa ei meinaa saada mistään. Vaikka osa puistosta on jo käytössä, ruokailua tai toimintaa ei järjestetä vielä tänä kesänä.
Kasvisruoka maistuu
Leikkipuisto Linjassa jaettiin ensimmäisenä puistoruokailupäivänä 102 keittoannosta, joista 44 meni koululaisille.
Laitalan mukaan ruokailijoiden määrä saattaa vaihdella paljonkin päivästä toiseen, mutta puiston työntekijöille on kehittynyt melko hyvä tuntuma annosten tilaamiseen.
Sääennustuksia seurataan. Jotkut ruuista ovat selvästi suositumpia kuin toiset, esimerkiksi kasvissosekeitto menee ihan kaikille iästä ja ruokavaliosta riippumatta.
Kasvisruokia menee muutenkin enemmän, sianlihaa sisältäviä ruokia vähemmän.
Helsingin leikkipuistoruokailu on ainutlaatuinen perinne. Se aloitettiin sodan aikana vuonna 1942, kun lapsille haluttiin taata ainakin yksi lämmin ateria päivässä.
Tänä kesänä myös Vantaalla kokeillaan ensimmäistä kertaa ruokailua kahdessa puistossa.
Koululaisten määrä kasvussa
Laitala sanoo huomanneensa koululaisten määrän kasvun Kalliossa neljäntoista työvuotensa aikana. Lapsiperheet jäävät yhä useammin keskustaan asumaan, kun ennen muutettiin viimeistään toisen lapsen synnyttyä pois.
Voi olla, että myös vanhempien lyhyemmät kesälomat näkyvät koululaisten määrän kasvussa, Laitala pohtii.
Leikkipuisto Linnunradassa harvalla lapsella tuntuu olevan toiveita tai ideoita toiminnan kehittämisen suhteen. Kaikki on hyvin, kun kesäloma on alkanut ja puisto on olemassa.
Ruokajonossa kieppunut Jens keksii sentään kehitettävää, jalkapallomaalit ovat turhan pienet. Ja uima-allas voisi hänen mielestään olla vieläkin isompi ja syvempi.
Lisätietoa leikkipuistoruokailuista Helsingissä, myös Vantaalla järjestetään tänä kesänä puistoruokailu kahdessa leikkipuistossa.
Kirjoittaja on osallistunut Helsingin avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille, joka järjestettiin yhteistyössä MTV Uutisten kanssa. Artikkeli on kurssin lopputyö.