Jemenin kriisi uhkaa laajentua Saudi-Arabian ja sen tukijoiden iskettyä Jemeniin. Saudikoneet pommittivat viime yönä al-Dulaimin lentotukikohtaa ja lentokenttää maan pääkaupungin Sanaan lähellä.
Sanaassa valtaa pitävät shiialaiset huthit, jotka valtasivat Sanaan syyskuussa ja pakottivat presidentti Abedrabbo Mansour Hadin eroamaan tammikuussa.
Uutistoimisto Reutersille puhunut saudiviranominen sanoo, että Saudi-Arabia saattaa turvautua maahyökkäykseen "järjestyksen palauttamiseksi".
Vaikeista poliittisista ja ympäristöongelmista kärsivä Jemen ajautui entistä syvemmälle kurimukseen arabikevään myötä. Kansannousu pakotti silloisen presidentin Ali Abdullah Salehin siirryttyä syrjään syksyllä 2011. Hänen tilalleen nousi nyt tammikuussa presidentinpalatsin jättänyt Hadi.
Saudit syyttävät Irania
Saudi-Arabia liittolaisineen syyttää Irania Hadin syrjäyttäneiden huthien tukemisesta. Iran kiistää tuen. Asiantuntijoiden mukaan shiiajohtoinen Iran tukee shiiojen zaidilaiseen haaraan kuuluvia hutheja. Tuen määrästä ja sisällöstä on erilaisia näkemyksiä, samoin siitä, kuinka merkittävä Jemen on Iranin alueellisissa pyrkimyksissä.
Maan yli 24-miljoonaisesta väestöstä kaksi kolmasosaa on sunneja, loput shiioja. Zaidit asuvat Jemenin pohjois- ja länsiosissa. Huthi-nimitys (tai houthi) tulee zaidien johtajasta Hussein Badreddin al-Houthista.
– Jemenin shiiat ovat zaidilaisia, joka on islamin haarana lähellä sunnalaisuutta, joten yhteiselo on perinteisesti sujunut hyvin, kertoo Jemeniin perehtynyt Emmi Hänninen konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä STT:lle.
Joidenkin arvioiden mukaan huthien taustalla häärää syrjään ajautunut, takaisin valtaan pyrkivä Ali Abdullah Saleh. Ironista on, että kun jemeniläiset nousivat Salehia vastaan 2011, haavoituttuaan hyökkäyksessä presidentinlinnaan hän oli hoidettava Saudi-Arabiassa.
Jemenistä pelinappula
Köyhällä, vähäisillä öljytuloilla ja veden puutteesta kärsivällä Jemenillä on siis omia sisäisiä ongelmia kylliksi.
Siitä uhkaa tulla (tai on jo tullut) pelinappula alueen kahden suurvallan, Saudi-Arabian ja Iranin, pelissä.
Saudien näkökulmasta Iranin vaikutusvalta on kasvanut uhkaavasti.
Teheranin käsi näkyy shiiaenemmistöisen Irakin hallituksessa (jota tukee myös Saudi-Arabian liittolainen Yhdysvallat taistelussa Isisiä vastaan).
Iran tukee muiden muassa Syyrian alevipresidentti Bashar al-Assadia ja Libanonissa vaikuttavaa Hizbollahia. Saudi-Arabialla on oma tyytymätön shiiavähemmistönsä tärkeällä öljyntuotantoalueella. Saudien tukemaa shiiaenemmistöistä Bahrainia hallitsee sunnikuningas.
Iranilla tärkeät ydinneuvottelut
Iran myös käy parhaillaan niin kutsuttuja P5+1-neuvotteluja maan ydinohjelmasta. Jos sopimus syntyy, Iranin pakotteet alkanevat höllentyä, ja maan talous alkaa houkutella investointeja. Lisäksi Teheranin suhteet Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan paranisivat. Poliittisessa nollasummapelissä tämä heikentäisi saudien asemaa.
Arabikevät synnytti pelkoa vanhoillisessa, Saudin suvun hallitsemassa öljyjätissä. Nyt sillä on tukenaan niin Arabian niemimaan sunnihallitsijoita, monarkiat Jordania ja Marokko, kuin poliittisesti aikaan ennen arabikevättä palannut Egypti, Turkki ja Pakistan. Yhdysvallat ei osallistunut suoraan ilmahyökkäykseen Jemeniin, mutta antoi logistista tukea ja tiedustelutietoa.
Kaikkien uhkana Isis ja al-Qaida
Yksityinen yhdysvaltalainen analyysilaitos Stratfor arvioi, ettei hutheista ole suurta vaaraa Saudi-Arabialle. Stratforin mukaan he päinvastoin välttelevät suoraa yhteenottoa pohjoisen naapurinsa kanssa ja haluavat vahvistaa asemiaan Jemenin sisällä.
Lisäksi Jemenissä ja monissa muissa alueen maissa toimivat Isis ja al-Qaida. Niiden sanotaan saavan tukea muun muassa yksityisiltä henkilöitä Arabian niemimaalta. Ne ovat kuitenkin vihollisia Saudi-Arabialle ja Yhdysvalloille, mutta myös hutheille, Iranille ja shiioille yleensä.
Iskut nostivat öljyn hintaa. Jemenin lounaiskulma rajautuu Adeninlahteen ja Punaiseenmereen. Kapean Bab al-Mandabin salmen kautta kulkee öljylaivoja. Yhdysvallat ilmoittikin tänään, että se osaltaan takaa että reitti pysyy auki öljykuljetuksille.