Ympäristöliike Elokapinan katuja katkovat mielenosoitukset jakavat mielipiteitä, mutta ovatko ne hyvä esimerkki kansalaistoiminnasta, jota presidentti Sauli Niinistö perää tuoreessa podcastissa?
Jos ilmastokriisiä vastaan taisteltaisiin yhtä tehokkaasti kuin tiedeyhteisö alkoi taltuttaa koronapandemiaa, eläinkunnan ja luonnon tulevaisuus näyttäisi huomattavasti nykyistä paremmalta.
Näin arvioi tasavallan presidentti Sauli Niinistö yrittäjä William von der Pahlenin ja opiskelija Isak Raution Futucast-podcastin tuoreessa jaksossa.
– Tiedeyhteisö on toiminut koronan kanssa huomattavasti paremmin kuin poliittinen yhteisö. Ja vaikka esimerkiksi kiinalaisia pidetään vähän sulkeutuneina, olen kuullut, että Kiinasta, joka kohtasi pandemian ensimmäisenä, saatiin aika paljon lääketieteellistä neuvoa ja tietoa sitä mukaa, kun tauti levisi.
Niinistö ottaa esimerkiksi pikavauhtia tuotantoon saadut koronarokotteet, niin ristiriitaiseen asiaintilaan kuin niiden kanssa onkin osittain päädytty.
– Ensin murehdittiin, milloin niitä saadaan, sitten sitä, saadaanko niitä tarpeeksi, ja nyt murehditaan sitä, ottavatko kaikki ne. Aika paradoksaalinen tilanne, Niinistö toteaa.
Lue myös: Presidentti Niinistö ottaa kantaa Elokapinaan – "Kannetaan vastuuta molemmista"
Kansa vaikuttaa päättäjiin
Niinistö korostaa Futucastissa yksittäisten kansalaisten ruohojuuritoimintaa ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Näin siksi, että päättäjät hänen mielestään kyllä kuuntelevat kansaa, vaikka ei siltä aina vaikutakaan – jos ei muusta syystä, niin pysyäkseen sen suosiossa.
– On hyvä pysyä väleissä väen kanssa. Mitä useampi ihminen syvästi ymmärtää, että jotain on tehtävä ja että se voi koskea minuakin, sitä paremmin voidaan edetä.
Ristiriitainen talouskasvu
Kuluttaminen nykymalliin ei voi Niinistön mukaan jatkua enää pitkään.
– Minulla on sellainen tunne, että tästä on mahdollisuus selviytyä, mutta aikamoisin korjausliikkein.
Niinistö kertoo kuitenkin tietävänsä kokemuksesta sen, miten vaikea päättäjien on tehdä toimia, jotka voivat heikentää heidän omaa asemaansa.
– 14 vuotta sitten elettiin melkoista talouskasvun aikaa. Silloin levisi ensimmäisen kerran laajemmin sellainen keskustelu, että nyt pitäisi kulutusta hillitä. Meni muutama kuukausi, ja tulivat finanssikriisin ongelmat. Samat suut toistivat, että kuluttakaa, kuluttakaa, kuluttakaa, jotta me pääsemme umpiosta ulos.
– Politiikassa näin toimivat usein oppositiossa olevat, jotka olivat vähän aikaisemmin (hallituksessa ollessaan) tykänneet kovin pahaa ylimääräisestä kuluttamisesta. Eli nämä eivät ole kovin yksinkertaisia kysymyksiä.
Lue myös: Miksi Niinistö on kansan mielestä onnistunut koronatoimissa parhaiten? Pöllöraadilla erilaisia mielipiteitä asiaan
Onko nyt kolmannen maailman vuoro kasvaa?
Millä edellytyksillä sitten muut maat saisivat nyt kasvaa, kun länsimaat ovat saaneet kasvaa aiemmin?
Niinistö arvioi, että jos kaikki maat – ainakaan suurimmat – eivät sitoudu esimerkiksi päästöjen vähentämiseen yhdessä, toiset voivat kokea joutuvansa tekemään sen muidenkin edestä.
– Puhun kokemuksesta valtiovarainministerinäkin. En muista koskaan tavanneeni kyläyhteisön, kaupungin tai maakuntien edustajia tai Eurooppa-tason kollegaa, jotka eivät jollain tavalla toisi esiin omia ongelmiaan tai vähättelisivät omia vaikeuksiaan, jos jotain jaettavaa oli.
Isojen järjestöjen, kuten YK:n, toimintaan Niinistö ei täysipainoisesti luota.
– Ikävä kyllä meillä ei ole kovin hyviä kokemuksia esimerkiksi YK:n toiminnasta, ja ne kokemukset taitavat olla yhä heikkenemään päin. Myös Maailman terveysjärjestön WHO:n toimintaa on kritisoitu kovasti. Yhteistä päättämistä ei maailmassa juuri ole.
Lue myös: Presidentti Niinistö puhui YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa – nämä kolme teemaa hän nosti esiin
Mikä on ihmisvelvoite?
Niinistö puhuu mieluusti ”ihmisvelvoitteesta”.
– Se tarkoittaa meidän kaikkien velvoitetta tulevaisuudesta ja siitä, että maailma olisi jossain mallissa myös meidän jälkeemme. Tämä kiehtoo minua esimerkiksi kiinalaisten kanssa keskustellessa. Heidän itämainen filosofiansa lähtee vähän pidemmästä kaaresta kuin meidän, ja ehkä siksi toivon vähän vastakaikuakin.
Niinistö korostaa vielä ruohonjuuritasolta tulevaa painetta.
– Valtiot toimivat niin kuin ihmiset. Jos syntyy tunne, että kaveri vieressä ei teekään, mitä sovitaan, niin miksi minä tekisin.
– Pitäisi pystyä maailmanlaajuisesti rakentamaan edes jonkinlainen minimiluottamus toisiin siitä, että me kaikki ajattelemme tulevaisuuden hyvää.