Stubbin mukaan ulkopolitiikan työnjaossa ei ole korjattavaa, presidentin ja pääministerin "kahden kärjen" malli on nykytilanteessa pikemminkin etu.
Aloittaessaan presidenttinä Alexander Stubb määritteli työlleen kolme prioriteettia, joista ykkönen oli Ukraina. On siis ihan paikallaan kuulostella Stubbin kokemuksia toimikauden ensimmäisestä vuodesta juuri Kiovassa.
Stubb myöntää, ettei olisi kuvitellut tilanteen olevan tällainen: Ukrainan tilanne on "veitsenterällä" ja prioriteeteista toinen, Euroopan ja Yhdysvaltain transatlanttinen suhde, on keskellä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin mullistusta.
Vain kolmas prioriteetti, globaali etelä, on jossain määrin ennallaan.
– Eli ne kaksi, joiden luulin olevan paketissa, ovat tällä hetkellä murroksessa. Uskallan väittää, ettei ulkopoliittisessa kentässä ole ollut näin kovaa murrosta sitten kylmän sodan päättymisen, Stubb kuvaili tilannetta viime maanantaina kansainvälisen Ukraina-kokouksen tauolla.
Lue myös: Stubb Ylellä: En usko Yhdysvaltojen jättävän Natoa
Muutos on ollut nopea.
– Jos joku olisi kaksi viikkoa sitten sanonut, että viimeisen kahden viikon keskustelu transatlanttisista suhteista tai Yhdysvaltain ja Venäjän välillä olisi sellaista, mitä se on nyt ollut, niin olisin pitänyt sitä yllättävänä, Stubb myöntää.
Stubbin professoriaikana aloittaman ja nyt julkaisua odottavan kansainvälisen politiikan kirjan mukaan maailmassa globaali länsi ja itä kilpailevat ja lopputuloksen ratkaisee globaali etelä. Vaikka länsi on viime aikoina alkanut flirttailla idän kanssa, ei peruskuvio ole Stubbin mukaan muuttunut.
– Viestini globaalille etelälle on edelleen sama: jos tästä vallan kolmiosta muodostuu kolmio, jossa on (Kiinan) presidentti Xi (Jinping), (Venäjän) presidentti (Vladimir) Putin ja presidentti Trump, niin silloin globaali etelä jää paitsioon, Stubb ennustaa.
Vaaka kallistunut arvoista realismiin
Miten sitten on kestänyt aikaa Stubbin "arvopohjaisen realismin" linja? Pitäisikö puhua vain realismista, ellei jopa inhorealismista?
– Toivottavasti ei. Arvopohjaisen realismin tavoitteena on antaa meidän ulkopolitiikallemme tällä hetkellä tilaa tässä maailmanpoliittisessa myllerryksessä, Stubb sanoo.
Samalla hän myöntää, että jos toiseen vaakakuppiin laitetaan arvot ja toiseen realismi, niin "tällä hetkellä ollaan kyllä vahvemmin siellä realismin puolella".
Stubb torjuu ajatuksen siitä, että Suomen pitäisi tinkiä omista arvoistaan tai että niin olisi jo tapahtunut.
– Kyllä meidän pitää myös olla itsellemme siinä mielessä rehellisiä, että ehkä tietyissä kysymyksissä Yhdysvaltain nykyinen hallinto ei ole samalla arvopohjalla kuin me. Ja se tuo tähän uuden ulottuvuuden. Senhän me jo tiesimme, että Venäjä tai Kiina eivät samalla arvopohjalla ole, Stubb sanoo.
Lue myös: Stubb Kiovassa: "Emme pääse neuvottelupöytään valittamalla"
Hänen mukaansa kahdenvälisissä suhteissa Yhdysvaltain kanssa voi arvoerimielisyyksistä huolimatta löytyä yhteisiä intressejä esimerkiksi puolustuksessa ja teknologiassa. Mutta onko Suomella varaa sanoa olevansa eri mieltä, jos toisessa vaakakupissa painaa vaikka jäänmurtajatilaus?
– Totta kai, ei siitä ei ole kahta sanaa. Ulkopolitiikka on aina tasapainoilua, mutta olen esimerkiksi suoraan todennut, että Venäjä aloitti tämän hyökkäyssodan ja että Suomi tukee Ukrainan perustuslakia ja demokraattisesti valittua presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä, Stubb perustelee.
Faktojen kieltäminen ei ole sananvapautta
Yhdysvaltain uusi hallinto ja erityisesti sen liepeillä vaikuttava X-viestipalvelun omistaja Elon Musk ovat markkinoineet käsitystään rajoittamattomasta sanomisen vapaudesta ja syyttäneet perinteistä mediaa sensuurista. Stubb on eri linjoilla: hänen mukaansa sananvapauteen kuuluu aina myös vastuu. Faktoista pitää pystyä olemaan ainakin perustasolla samaa mieltä, ja valheiden levittäminen tai niiden leviämisen salliminen on yksiselitteisesti väärin.
– Jos elämme vaihtoehtoisissa totuuksissa, niin silloin demokraattinen keskustelu on melkeinpä mahdotonta, Stubb sanoo.
Hän toivoisi sosiaalisen median alustojen toimivan enemmän kuin perinteinen media, jonka merkitys nykyisessä yhteiskunnan murroksessa on "hyvin painava".
– Demokratia kykenee korjaamaan itseään aivan eri tavalla kuin esimerkiksi itsevaltaiset hallinnot, joissa ei sananvapautta tai medianvapautta sallita, Stubb perustelee.
Varsinkin liberaaleilla demokratioilla on hänen mukaansa kuitenkin vielä pitkä matka siihen, että uusien teknologioiden mahdollistaman keskustelun kanssa opitaan elämään.
Vastuullisen sananvapauden Stubb kytkee läheisesti yhteen oikeusvaltioperiaatteen kanssa.
– Ne ovat demokratian ydin. Sen takia meillä Suomessa pitää hyvin tarkkaan miettiä joka kerta, kun jompaakumpaa haastetaan, että miten siihen voidaan vastata, Stubb sanoo.
Vallan kolmijako-opin kannattajaksi tunnustautuva presidentti sanoo myös olevansa huolissaan, jos ja kun bisnes ja politiikka sekoittuvat demokratiassa siinä määrin kuin esimerkiksi tällä hetkellä Yhdysvalloissa.
– Mehän olemme nähneet, mihin tämä voi johtaa esimerkiksi Venäjän kaltaisissa maissa, joissa on hyvin vahva oligarkia. Sehän johtaa taantumukseen, Stubb sanoo.
Tekeekö presidentti liikaa ulkopolitiikkaa?
Ahkeraa Stubbia on syytetty pyrkimyksestä omia ulkopolitiikan hoitoa kokonaan itselleen perustuslakiin kirjatun yhteistoiminnan kustannuksella. Pääministeri Petteri Orpoa (kok.) kaivattiin paikalle esimerkiksi tammikuussa, kun Stubb kokousti muutamaan otteeseen pohjoismaiden ja Baltian pääosin pääministereistä koostuvan johtajajoukon kanssa.
Helmikuussa Orpo jo kiirehtikin vastoin aiempia suunnitelmia viime tingassa Münchenin turvallisuuskonferenssiin ja osallistui Ranskan johdolla pidetyistä Ukraina-kriisikokouksista jälkimmäiseen.
Stubb kiistää, että pääministerin osallistumisen lisäämisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tapaamisiin olisi tehty jonkinlainen uusi päätös tai linjaus.
– Ei, meillä on ihan normaalit yhteistoimintaperiaatteet. Katsotaan, mihin kokoukseen kukin osallistuu, ja siinä ei hirveän kauan nokka tuhise, kun päätökset on tehty, Stubb sanoo.
Hänen mukaansa perustuslakiin perustuva työnjako on selvä: Pääministeri osallistuu kaikkiin EU-kokouksiin, presidentti Nato- ja YK-kokouksiin. Muut kokoukset käydään tarvittaessa erikseen läpi.
Entä kun EU:ssa puhutaan tiukkaa turvallisuuspolitiikkaa, onko silloin kokouksessa presidentin mentävä aukko?
– Kunhan tasavallan presidentti on tarpeeksi hyvin informoitu, niin ei ole sen suurempaa hätää, Stubb vakuuttaa.
Hänen näkökulmastaan suomalainen ulkopolitiikan johtamisjärjestelmä on enemmänkin mahdollisuus kuin uhka. Sisä- ja ulkopolitiikan raja on Stubbin mukaan nykyään niin häilyvä, että hänestä on ihan hyvä, että voidaan toimia "kahden kärjen taktiikalla".
– Ehkä omalta kohdaltani totean vain sen, että edeltäjääni kritisoitiin siitä, että hän puuttuu liikaa sisäpolitiikkaan. Ehkä minua kritisoidaan siitä, että teen liikaa ulkopolitiikkaa. En tiedä kumpi on parempi, Stubb sanoo väläyttäen leveän hymyn.
Kiovan viime maanantain Ukraina-kokouksessa oli presidenttikärjen vuoro edustaa Suomea.
Kymmeniä matkoja ja puhelindiplomatiaa
Vaikka muutos on rajua, suomalaisten ja presidentin tulee Stubbin mukaan pitää pää kylmänä ja analysoida, miten uuteen tilanteeseen pystytään parhaiten vaikuttamaan.
– Matkustaminen on yksi osa sitä vaikuttamista ja puhelindiplomatia myös, Stubb sanoo.
Matkustanut Stubb todella on. Presidentin kanslian STT:lle toimittaman tilaston mukaan Stubb on tehnyt toimikautensa ensimmäisenä vuotena ulkomaille 13 valtio-, työ- tai virallista vierailua sekä yhtä monta muuta matkaa esimerkiksi Kiovan kokouksen kaltaisiin kansainvälisiin kokouksiin.
Tämän lisäksi Stubb on soittanut lähes 40 korkean tason puhelua valtion- ja hallitusten päämiehille sekä kansainvälisten järjestöjen johtajille. Tässä luvussa ovat vain etukäteen valmistellut "viralliset" puhelut – kanslian mukaan presidentti soittaa vielä paljon useammin nopeita epävirallisia puheluita, joista ei erikseen esimerkiksi tiedoteta.
Tämän kaiken päälle tulevat tietysti vielä kotimaan matkat, joita niitäkin kertyi vuodessa 11 kappaletta. Kosmopoliittinen ja kielitaitoinen Stubb tuntuu arvostavan erityisesti tätä osaa työstään. Siitä hän kertoo saaneensa useasti tunteen, että presidenttiä tuetaan työssään.
– Jos saisin valita, ottaisin yhden ulkomaanmatkan pois per kuukausi ja lisäisin yhden kotimaanmatkan, Stubb sanoo.
"Tässä on lääkärit ja ravintoterapeutit"
Stubb on jo aiemmissa yhteyksissä kertonut jaksamisensa salaisuudeksi riittävän unen, hyvän ravinnon ja päivittäisen liikunnan pyhän kolminaisuuden. Mutta käsi sydämelle, onko tuollaisesta rutiinista todella pystynyt pitämään kiinni keskellä kansainvälisten kriisien hullunmyllyä?
– Käsi sydämellä: on pystynyt. Rutiini on se, että nukkumaan yhdeksän kymmenen välillä ja ylös viiden kuuden välillä. Siinä sanotaan kahdeksaan saakka luetaan dokumentteja, valmistellaan päivä, liikutaan, ja sitten siitä se päivä lähtee.
Omaan syömiseensä Stubb tuntuu suhtautuvan yhtä vakavasti kuin maailmanpolitiikkaan.
– Ruokavalio meillä on tällä hetkellä hyvinkin tarkka ja tiukka, ihan tieteellisesti tehty sitä varten, että jaksaa. Tässä on lääkärit ja muut ravintoterapeutit päällä. Kyllä tässä eletään vähän tällaista huippu-urheilijan elämää siitä näkökulmasta, Stubb kuvailee.
Hänen mukaansa jo etukäteen oli tiedossa, että presidentin toimi on periaatteessa työtä vuorotta. Stubb kertoo kuitenkin olevansa aika hyvä sulkemaan kaiken muun ulkopuolella, jos tulee tilaisuus hengähtää hetkeksi. Silloin aikaa voi jäädä myös läheisille, mutta tiukalla se tuntuu olevan.
– Esimerkiksi äsken meillä oli vaimon kanssa sellainen 16 tunnin rupeama... ääh, no ei se kyllä niin pitkä ollut. Mutta sanotaanko, että lauantaina oli iltapäivällä vähän vapaampaa, ja silloin pystyi viettämään aikaa yhdessä, Stubb naurahtaa.
Vakavoidutaan vielä hetkeksi: ennen haastattelua Stubb on käynyt Kiovassa Maidanin aukiolla ja läheisellä muistoseinällä katsomassa tuhansien kaatuneiden ukrainalaissotilaiden kuvia ja Ukrainan lippuja – joukossa myös muutamia siniristilippuja.
– Hiljaiseksi se vetää, kun näkee omien lasten ikäisiä sotilaita, joista jotkut ovat kuolleet jo vuonna 2014. Se antaa samalla uskoa siihen, että se missio, mikä tasavallan presidentillä on, pitää Suomi pois sodasta.