Tyypillinen suomalainen saunoja saunoo niin arkena kuin pyhinä.
– Suomalainen liittää saunomisen aika pitkälti juhlapäiviin, kertoo Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi. Löylyt lämmitetään vuodenajasta riippumatta ja monelle perheelle juhannussauna tai joulusauna on tärkeä osa juhlaperinteitä.
Koskennimen mukaan saunominen on monelle myös keskeinen osa arkea.
– Siellä pestään pois arjen huolet ja murheet. Ihan fyysisesti kuin myös henkisestikin puhdistaudutaan, hän kertoo arkisaunomisesta.
Arkena saunassa voi käydä pikaisesti, mutta juhlan takia lämmitetyssä saunassa voidaan viihtyä tuntikausiakin.
Sauna elää renessanssia
Saunomisen suosio on menneinä vuosina kokenut notkahduksen. Saunaseuran jäsenistössä ikäjakauma painottuu vanhempien jäsenten suuntaan. Viime aikoina nuoret ovat kuitenkin uudella tavalla löytäneet löylynheiton jalon taidon.
– Kyllä nuoria kiinnostaa edelleen saunominen, Koskenniemi iloitsee. Myös yleiset saunat kiinnostavat uudella tavalla ja saunojen uudisrakentaminen kiehtoo nuorempaa ikäpolvea.
Koskenniemi näkee myös sen, että saunakulttuuria arvostetaan Suomessa.
– Jos omassa asuinrakennuksessa pitäisi olla joko harrastustila vai sauna, niin kyllä sauna voittaa.
Oma sauna suosikki
Suomalaiselle tärkein sauna on tietysti oma sauna.
– Kyllä se oma sauna on se paras sauna, Koskenniemi kertoo.
Oma sauna ei tarvitse Koskenniemen mukaan välttämättä olla se oman taloyhtiön sauna tai lapsuuden mökkisauna, vaan monelle oman saunan konsepti löytyy jostakin yleisestä saunasta.
– Esimerkksi monelle jäsenelle nämä Suomen Saunaseuran saunat voivat olla juuri se oma sauna, hän kertoo.
Suomen Saunaseuralla on Lauttasaaren Vaskiniemessä kuusi puulämmitteistä saunaa ja yksi sähkölämmitteinen kaupunkisauna. Tärkeintä on se, että saunaan liittyy hyviä muistoja ja siellä on kotoisa olla.
– Meillä on ihmisiä, jotka ovat olleet jäseniä yli 30 vuotta, Koskenniemi kertoo.
Katso Koskenniemen haastattelu suomalaisten suhteesta saunomiseen kokonaisuudessaan yltä!