Suomea fanittavassa Japanissa on saunaharrastajia yhtä paljon kuin Suomessa asukkaita – tavoitteena "totonou-transsi"

Järvenrannan saunamökeistä nouseva savu tiivistyy sakeaksi pakkasilmassa. Löyly huurustaa ikkunan, josta avautuu rantakoivujen lomasta näky matalille vuorille. Löylyistä juoksee vähän väliä saunojia järven jäähän sahattuun avantoon. 

Näky voisi hyvin olla Suomesta, mutta nyt ollaan Pohjois-Japanissa, Hokkaidōn saaren Kuttari-nimisen patojärven rannalla.

– Totonotta, hihkaisee avannosta nouseva japanilaismies. 

Saunojien käyttämä, saunanjälkeistä euforista tilaa kuvaava verbi ei helposti käänny suomen kielelle.

Japanissa saunat on tunnettu jo pitkään – ne ovat löytäneet paikkansa osana maan onsen-kulttuuria. Onsen tarkoittaa kuumista lähteistä vetensä saavia kylpylöitä, ja niiden yhteydessä on lähes poikkeuksetta sauna.

Kuttari-järven sauna edustaa kuitenkin paljon uudempaa saunailmiötä, jossa suomalaisella saunalla on tärkeä rooli.

– Japanissa on alkanut 2010-luvulla uudenlainen, massiivinen saunabuumi. Saunoja on Japanissa jo reilusti yli kymmenen tuhatta, ja niitä löytyy kaupungeista ja etäisistäkin paikoista, kertoo Hokkaidon yliopistossa saunoja tutkiva Eetu-Antti Hartikainen.

– Aiemmin sauna on nähty lähinnä vanhempien miesten juttuna, mutta nyt saunaharrastus on siirtynyt koskemaan koko japanilaista yhteiskuntaa.

Saunabuumi

Kuttari-järven saunapaikka tunnetaan nimellä Avanto 37. Sen perustaja, matkailuyrittäjä Katsuhiko Hayashi, kertoo Japanissa olevan tällä hetkellä noin viisi miljoonaa saunaharrastajaa, jotka käyvät saunassa ainakin kerran viikossa.

– Sauna nähdään siistinä, ja se on tietyllä tavalla muotia – siksi saunominen on niin suosittua nyt. 

Aktiivisia saunojia lienee siis Japanissa jo enemmän kuin Suomessa. Hayashi korostaa, että sauna on tällä hetkellä suosittu etenkin nuorten japanilaisten keskuudessa.

– Saunojien keski-ikä on 20–30 vuotta. Tällä hetkellä nuoret vetävät saunabuumia ja tekevät saunoista suosittuja, Hayashi kertoo.

Hayashi kävi Suomessa vuonna 2019, ja innostui sekä saunoista että avannosta. Suomalainen sauna viehätti miestä, joka ei ollut aiemmin välittänyt japanilaisista saunoista. 

– Maailmassa tuskin oli asiaa, jota inhosin enemmän kuin saunaa, hän naurahtaa.

Hayashi halusi tuoda avantokokemuksen sekä suomalaisen saunaretken Japaniin, ja koki Kuttari-järven ja ympäröivän Tokachin alueen ja maisemien muistuttavan Suomea.

Seurauksena oli Avanto 37, jossa on onsen-kylpylän yhteydessä neljä suomalaistyyppistä saunaa, palju sekä avanto – ainoa laatuaan Japanissa.

Japanilainen saunakulttuuri 

Sauna ei ole ainoa aiheeseen liittyvä lainasana japanin kielessä. Esimerkiksi löyly ääntyy japaniksi rouryu. 

Saunaharrastajista taas käytetään termiä saunner, joka voisi tarkoittaa suomeksi saunojaa.

Japanissa saunakulttuuri on alkanut kuitenkin elää omaa elämäänsä, ja saunaharrastajat ovat myös kehitelleet hyvin tarkkaan määritetyn tavan saunoa.

Saunojen yhteydessä on usein kuuma kylpy eli onsen, sekä erillinen kylmäallas. Saunassa hikoilu sekä kylmäaltaassa ja ulkoilmassa vuorotellen vilvoittelu muodostavat kolmikierron, jonka tavoite on totonou. 

– Moni japanilainen kysyy, mikä olisi sopiva käännös tai vastine tälle sanalle, mutta tällaista ei suomen kielessä tunnu olevan. Se on eräänlainen saunatranssi, syvän rentoutumisen tila, jossa stressi vapautuu, saunatutkija Hartikainen selittää. 

Hayashi vertaa totonouta meditaatioon.

– Se tarkoittaa sitä tilaa, kun aivot virkistyvät, iho herkistyy ja ympäröivän luonnon voi tuntea lähemmin. Se muistuttaa hieman buddhalaisuudesta tuttua zeniä, Hayashi kertoo.

Lue myös: Suomenlinnan muureihin kätkeytyy japanilainen teehuone, joka on ainoa laatuaan Suomessa – "Olemme täällä piilossa maailman katseilta"

Suomalainen sauna on ihanne

Hayashi on konsultoinut myös muita saunanpitäjiä ympäri Japania auttaessaan heitä rakentamaan mahdollisimman suomalaistyyppisen saunan. Suomalainen saunakokemus selvästi kiinnostaa Japanissa.

– Suomalaistyyppinen sauna on eräänlainen ideaali, Hartikainen kertoo.

– Moni haluaa kokea juuri suomalaisen saunan, ja yksi erityinen ihanne on löylyn heittäminen itse, jolloin lämpötilan ja kosteuden säätämisen saa omiin käsiin, Hartikainen kuvailee.

Vapauden tunne ja yhteys ympäröivään luontoon nähdään suomalaisen saunan peruspiirteinä. Suomessa saunasta pääsee usein pulahtamaan suoraan järveen tai hyppäämään hankeen, mutta Japanissa järven korvikkeena toimii kylmäallas.

Hayashin mukaan saunojen suosiota selittää nimenomaan hyvinvointiin liittyvät ajatukset. 

– Japanilaiset eivät juurikaan nuku. Keskimäärin yöunet jäävät kuuteen ja puoleen tuntiin, ja yhdistettynä kiireeseen se sekoittaa aivoja. Saunominen virkistää mieltä ja parantaa unenlaatua, ja se on tehnyt niistä suosittuja.

Lue myös: Korona sulki Japanin matkailijoilta – nyt yliturismi huolettaa ruskaa ihailevia japanilaisia, ja uhkana on myös lämpö

Hyvinvoinnin mallimaa Suomi

Suomalaissaunan suosion taustalla vaikuttaa myös vahva Suomi-kuva. Suomi on perinteisesti tunnettu Japanissa designin, Muumien ja joulupukin maana, mutta viime vuosina huomiota on herättänyt myös suomalainen elämäntapa, yhteiskunta ja maailman onnellisimman maan titteli.

– Suomalainen elämäntapa näyttäytyy kiireettömämpänä verrattuna japanilaiseen työkulttuuriin. Japanissa ihaillaan suomalaista työn ja vapaa-ajan tasapainoa, Hartikainen kertoo.

– Käytyäni Suomessa koin, että se on todella onnellinen maa, luonto on kaunis ja ruoka on hyvää. Sanoisin, että Suomi ja Pohjoismaat yleensä ovat nyt suosittuja, kertoo Hayashi.

Lue myös: Tutustu suomalaisia kiehtoviin Japani-ilmiöihin MTV:n kanssa – tässä alkusyksyn parhaat palat

Lue myös: The Guardianin toimittaja testasi saunomista Helsingissä ja Tampereella: Tämä yllätti eniten