Äitä ja poika lähtevät elämänsä seikkailulle Race Across the World Suomi -ohjelmassa.
Race Across the World Suomi -seikkailurealityn kolmannella kaudella tavalliset suomalaiset parivaljakot matkaavat keskelle Aasiaa.
Matka tehdään maata ja merta pitkin – ilman lentokoneita, älylaitteita tai luottokortteja. Kisaajien reitti kulkee halki Japanin ja Etelä-Korean. Voittajille on luvassa 30 000 euron rahapalkinto.
Matkalle lähtee myös Pirjo Jalkanen yhdessä poikansa Samu Asikaisen kanssa. Savolaisen äiti-poika-kaksikon kerrotaan suhtautuvan elämään rennolla tekemisen meiningillä.
Leppävirralla asuva Pirjo on eläkkeellä rahoitusalalta, mutta vauhti ei ole hidastunut mihinkään. Metsätyöt, kalastus, käsityöt, huonekalujen rakentaminen ja lavatanssit pitävät Duracell-pupuksi kutsutun isoäidin liikkeessä aamusta iltaan.
Elämään Pirjo suhtautuu mutkattomasti ja käytännönläheisesti:
– Mitä sitä tekemisiään katumaan. Kerran täällä vaan eletään.
Pirjo tunnetaan suorapuheisesta huumoristaan, energisyydestään ja siitä, ettei edes postilaatikolle lähdetä ilman huulipunaa. Yhteinen huumori kantaa, vaikka Samun korvat saattavat välillä punoittaa Pirjon lohkaisuille.
– Äiti ehtii sanoa ääneen ne asiat, mitä muut ehkä vaan ajattelee, Samu kertoo tiedotteessa.
Lue myös: Tässä ovat Race Across the World Suomi -sarjan kisaajat
Yksivuotiaan pojan isä Samu asuu Tampereella ja on palaamassa vanhempainvapaalta huonekalumyyjän työhönsä. Hänellä on taustallaan SM- ja EM-menestystä cheerleadingissa sekä työuraa laidasta laitaan. Elämässä Samu on oppinut menemään kohti epämukavia asioita esimerkiksi tarjoutumalla korkeanpaikankammoisena työkeikalle lumenpudottajaksi.
– Niitä pitää vaan tehdä, että pystyy haastamaan itseään. Se kehittää paljon enemmän kuin se, että elät pelossa koko elämäsi.
Reissusta kaksikko lähtee hakemaan vähiin jäänyttä äiti–poika-aikaa ja testaamaan, miten yhteispeli ja hermot kestävät kisassa. Luvassa on ainakin nopeita päätöksiä sekä sitkeää ja varmaa suorittamista. Nukkumispaikalla ei tule olemaan väliä:
– Me voidaan nukkua vaikka kuusen alla, jos tarve vaatii. Ihminenhän nukkuu silloin, kun laittaa silmät kiinni.
Vaikka kaksikko lähtee matkaan pilke silmäkulmassa, taustalla on myös vaikeampia kokemuksia. Samun isän menetys kymmenisen vuotta sitten muutti elämää pysyvästi, mutta samalla vahvisti eteenpäin katsovaa elämänasennetta. Matkalla heidän vahvuutensa onkin juuri käytännönläheisyys: asiat ratkaistaan eikä mennyttä jäädä murehtimaan.
– Ei niin pahhoo, ettei jottain hyvveekin, Pirjo kiteyttää.
