Suomalaiset eduskuntapuolueet pitävät AfD:n menestystä Saksi-Anhaltenin osavaltiovaaleissa huolestuttavana. Etenkin puolueen Venäjä-mielisyys kyseenalaistetaan laajasti.
Osin äärioikeistolainen puolue AfD sai murskavoiton Saksan Saksi-Anhaltin osavaltiossa. Puolue sai 44 prosenttia äänistä ja nousi ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi itäisessä Saksassa sijaitsevassa osavaltiossa.
AfD:n kärkiehdokas Saksi-Anhaltenissa Ulrich Siegmund on jopa puhunut Venäjä pakotteiden purkamisesta ja Ukrainan tuen lopettamisesta.
Vaikka perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä on sitä mieltä, ettei pidä kommentoida muiden maiden vaalituloksia, hän ei tunne sympatiaa osin äärioikeistolaista AfD:tä kohtaan.
– Totta kai siihen sisältyy riskejä, jos jossain maissa nousee valtaan sellaisia tahoja, joiden näkemys Ukraina tukipolitiikasta eroaa suuresti vanhasta. Se voi johtaa silloin siihen, että tuki näissä maissa heikkenee, pohtii Mäkelä MTV Uutisille.
Toisen maailmansodan jälkeen vastaavanlaisia osin äärioikeistopuolueita on estetty pääsemästä valtaan Saksassa. Mäkelän mukaan tämä on ollut vääränlaista politiikkaa.
– Oikeastaan näkisin ehkä sen ongelman niin, että siellä on aiemmin tukahdutettu näkemyksiä, joita ei haluta politiikkaan. Esimerkiksi, että ihmiset ovat olleet jotain mieltä maahanmuuttopolitiikasta ja he eivät ole saaneet ilmaista näitä mielipiteitä vapaasti. Tämä voi johtaa ennemmin tai myöhemmin siihen, että nousee valtaan äärimmäisiä tahoja.
– Se on varmaan syytä miettiä, että jos aikaisemmin suljettiin niin sanottuja vääriä mielipiteitä pois politiikasta, niin miten meni omasta mielestä. Kannattiko näin toimia, kun nyt ollaan tässä tilanteessa, toteaa Mäkelä.
Lue myös: Saksan äärioikeisto on juhlinut itseään voittajana jo viikkoja – nyt katseet kääntyvät kohti Berliiniä
Koskela: muiden maiden pitää ottaa opiksi
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kertoo heränneensä järkyttyneenä Saksi-Anhaltenin vaalitulokseen.
– Mutta kyllä ajattelen, että tässä on kyse pitkälti protestista valtapuolueita vastaan. Ei olla pystytty vastaamaan nouseviin arjen kustannuksiin ja ihmisten elämän parantamiseen. Saksi-Anhalten on hyvin köyhä osavaltio, jossa on hyvin vähän maahanmuuttajia. Siksi en ihan sitäkään analyysiä ostaa, että tässä olisi kyse pelkästään maahanmuuton kiristyksistä, sanoo Koskela.
Koskelan mukaan tätä kannattaa miettiä kaikkialla, myös Suomessa, kun kiristetään talouspolitiikkaa.
– Kyllä tästä pitää ottaa opiksi ja pitää ryhtyä kuuntelemaan ihan oikeasti niitä ihmisiä, joiden elämää politiikka koskettaa. Talouskuripolitiikalla vain ruokitaan äärioikeista nousua, koska se ei johda siihen, että tavallisilla ihmisillä olisi parempi arki.
Koskelan mukaan muiden puolueiden flirttailu äärioikeiston kanssa on suuri syy tälle kehitykselle.
– Me kaikki tunnemme Saksan hirvittävän historian suhteessa äärioikeistoon. Koko Saksan demokraattinen järjestelmähän on rakennettu niin, että äärioikeisto halutaan pitää vallan ulkopuolella. Sen takia siellä on ollut palomuurit, jotka ovat varmistaneet sen, että muut puolueet eivät tee yhteistyötä äärioikeiston kanssa, Koskela sanoo.
– Tämähän meni rikki oikeastaan, tai siihen tuli murtuma jo 2025 vuoden alussa, kun CDU äänesti yhdessä AfDn kanssa maahanmuuton tietyistä kiristyksistä. Tällainen flirttailu äärioikeiston kanssa on johtanut siihen, että sen legitimiteetti, eli oikeutus on sitten kasvanut myös kansalaisten silmissä.
Lue myös: Nousevatko natsit Saksassa valtaan? MTV:n uutispäätoimittaja avaa AfD:n nousua
Tummia pilviä Euroopan yllä
Antti Kaikkonen (kesk.) on huolissaan, siitä, että sama muutos tullaan näkemään myös muissa EU maissa.
– Kyllähän tässä saadaan jännittää vähän eri perusteella tosin muun muassa Ranskan tulevien presidenttivaalien suhteen, sekä Iso-Britannian kehitystä. Ei ole mitään taetta sille, että se henki, mikä on ollut päällä Euroopassa viimeisen 10–20 vuoden aikana jatkuisi samalla tavalla.
– Eli tummia pilviä on Euroopan taivaalla ja tämän yhtenäisyyden säilyttämiseksi saamme kyllä työtä tehdä, sanoo Kaikkonen.
Opetusministeri Anders Adlercreutz on huolestunut AfD:n Venäjä-mielisyydestä.
– Nyt siellä nousi isoimmaksi puolueeksi puolue, joka on selvästi EU-kriittinen, ja joka omassa viestinnässäänkin toistaa Venäjän narratiivia. AfD suhtautuu ymmärtävästi Venäjän asioihin ja suhtautuu vähintäänkin varauksellisesti, ellei jopa kielteisesti Ukrainaan tukemiseen. Nämä ovat kaikki Suomelle tärkeitä kysymyksiä, muistuttaa Adlercreutz.
Sofia Virta: Pelottavaa
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta uskoo, että osavaltiovaaleilla tulee olemaan paljon isompi merkitys koko Saksan politiikassa.
– Ajattelen, että se varmasti kertoo myös maan sisäisestä eriarvoistumiskehityksestä, ja kuten Saksastakin on kuvattu, että on ollut kyse myös protestivaalista Saksan hallitusta vastaan.
– Tähän pitäisi kaikkien kuitenkin suhtautua vakavasti, koska mikä saa niin ison joukon ihmisiä tukeutumaan sellaisiin voimiin, jotka oikeasti edustavat ihmiskuvaa, jossa ollaan valmiita polkemaan eri taustoista tulevia ihmisten oikeuksia rajullakin kädellä. Se on pelottavaa, sanoo Virta.
Häkkänen: Suomen oltava valppaana
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korostaa, että Suomessa pitää nyt olla valppaana.
– Jokainen maa tietysti tekee omat demokraattiset äänestysratkaisunsa, enkä niihin puutu. Mutta kyllä Suomessa pitää nyt todella tarkkaan osata nähdä myös tietyt poliittiset riskit, mitä Euroopassa on liikkeellä eri maissa. Me tarvitsisimme poliittista yhtenäisyyttä Euroopassa ja ymmärrystä siitä, että Venäjä on uhkaava tekijä.
Poliittisten riskien kasvaessa voimistuvat myös muut riskit, muistuttaa Häkkänen.
– Se, mikä on Suomen omissa käsissä, niin sitä kannattaa tehdä, eli vahvistaa meidän omaa puolustustamme, toteaa Häkkänen.
Päivitys kello 19.00: Artikkelia täydennetty puolustusministeri Antti Häkkäsen kommenteilla.
