Miten kauan seksin täytyy kestää? Onko normaalia tykätä tytöistä, jos on aiemmin tykännyt pojista? Moni ihminen painii samanlaisten kysymysten kanssa uskoen, etteivät muut varmaankaan ajattele samoja asioita. Vastauksia on kuitenkin tarjolla.
Seksuaaliterapeutti Sari Mäki toimii seksuaaliterveyden asiantuntijana RFSU:lla ja vastailee ihmisten esittämiin kysymyksiin seksistä. Mäen mukaan yleisimmät kysymykset suomalaisilla liittyvät seksuaaliseen suuntautumiseen, normaaliuteen ja seksuaali-identiteettiin.
– Jos ajattelee nuorten näkökulmasta, niin pojat kyselevät paljon peniksen koosta ja että kauanko pitää yhdynnän kestää, mikä on nopea siemensyöksy. Tytöt kyselevät ekasta kerrasta, ehkäisystä ja tunteista, Mäki toteaa.
Mikä sitten on epänormaalia? Mäen mukaan jokaisen tulee saada olla sellainen kuin on. Ketään ei kuitenkaan saa loukata.
– Olen itse sitä mieltä, että jokaisen pitää saada toteuttaa sellaista seksuaalisuutta kuin haluaa. Niin kauan se on normaalia kun tekee sitä toisen kanssa vapaasta tahdosta, hän summaa.
– Jos siihen tulee joku semmoinen tunne, ettei halua, niin silloin sitä ei pitäisi tehdä tietenkään. Se tunne voi liittyä seksiasentoihin ja tapaan harrastaa seksiä. Meillä ihmisillä on erilaisia mielikuvia asioista. Jos itsestä tuntuu, ettei ole valmis tai kykenevä tekemään jotakin, niin sitten se pitää tietysti jättää tekemättä.
Mäen mukaan esimerkiksi nuorten keskuudessa on vallalla mielikuva, että kaikki harrastavat anaali- ja suuseksiä.
– Sehän ei pidä paikkaansa. Itse ainakin pyrin oikomaan näitä harhakäsityksiä. Ihan samanlaista on aikuisten keskuudessa. On myös harhakuvia siitä, mihin kaikkialle seksitaudit tarttuvat. Vaikka seksitaudeista puhutaan paljon, niin ei ymmärretä, että ne tarttuvat kaikille limakalvoille, Mäki toteaa.
Seksuaalisuus voi pysyä pitkään piilossa
Ihmisen seksuaalisuus joustaa ja muotoutuu elämän aikana. Myös koko elämänsä heterosuhteessa elänyt voi yllättäen alkaa kokea oman sukupuolensa puoleensavetäväksi. Mäen mukaan on aivan normaalia, että seksuaalisuus muuttuu iän myötä.
– Mielipide voi hyvinkin muuttua. Ihminen on ehkä peitellyt sitä omaa seksuaalista suuntautumistaan ja pohtinut, onko tämä oikein ja normaalia. Seksuaalisuus pysyy pitkään piilossa, kunnes ihminen sitten herää siihen todellisuuteen, että tämä onkin sitä, mitä haluan, Mäki kuvaa.
– Itse ainakin ole sitä meiltä, että kaikki on luvallista ja sallittua: on yhtä oikein rakastaa samaa sukupuolta kuin eri sukupuolta olevaa ihmistä. Kysehän on vaan siitä, että haluaa rakastaa ja haluaa seksiä toisen ihmisen kanssa.
"Meidän pitää hyväksyä kaikkien vaihtoehdot"
Mäen mukaan seksuaalisuuden muotoutuminen ja muuttuminen riippuu niin paljon ihmisestä ja siitä, miten varma hän on omista ajatuksistaan.
– Joku voi tietää jo hyvinkin nuorena, että tykkää enemmän samaa sukupuolta olevista ihmisistä. Joillekin se herätys voi tulla myöhemmällä iällä. Yksi syy siihen, miksi se vanhemmalla iällä tulee, on se että sitä on pidetty hävettävänä ajatuksena ja aikanaan toitotettu, että se ei ole normaalia. Nyt kun puhutaan avoimesti, niin ehkä nuoretkin uskaltaa sen oman mieltymyksensä tuoda hyvin ajoissa esiin, Mäki kuvaa.
Mäen mukaan ikääntyvien ihmisten kokema "herääminen" liittyy osiltaan siihen, ettei erilaisista vaihtoehdoista ole aiemmin saanut tietoa.
– Ikääntyville ei ole puhuttu näistä asioista. Heidän nuoruudessaan nämä asiat ovat olleet piilossa pidettäviä, ja nyt taas tuodaan joka paikassa esiin sitä, miten luonnollista on tykätä samaa sukupuolta olevasta. Se on hyvä asia, koska tämä keskustelu, mitä tästä aiheesta käydään, tekee tästä luonnollisempaa. Se on minun mielestä tosi tärkeää, Mäki sanoo.
Vaikka asenneilmasto on muuttumassa, Mäki peräänkuuluttaa edelleen asennekasvatusta. Jotta jokainen uskaltaisi olla oma itsensä, tarvitaan muiden hyväksyntää.
– Mielestäni ihmisten pitää pikkuhiljaa ymmärtää, että jokainen ihminen henkilökohtaisesti vastaa siitä, mitä itse haluaa, ja meidän pitää hyväksyä kaikkien vaihtoehdot. Se on tärkeintä.
Lue myös:
Transihmiset ja tasa-arvo: Tällaisia muutoksia Suomeen kaivataan
MTV3
Teksti: Maria Aarnio
Kuvat: Colourbox