”Eno” nimellä tunnetun miehen hyväksikäyttöepäilyjen tutkinnassa ei toistaiseksi ole tullut ilmi uusia mahdollisia uhreja. Yhtä asianomistajaa ei ole vieläkään saatu tunnistettua.
– Tutkinta jatkuu kovalla tahdilla, tutkinnanjohtaja Saara Asmundela kertoo MTV Uutisille.
Helsingin poliisilaitos julkaisi heinäkuussa kuvan kuusikymppisestä ”Enosta”, jonka epäillään syyllistyneen lukuisiin törkeisiin lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöihin ja törkeisiin raiskauksiin vuodesta 2006 lähtien.
Uhreja houkuteltiin alkoholilla ja lääkkeillä
Tapauksissa on yhteensä 18 asianomistajaa eli uhria. Osaa näistä on houkuteltu tekemisiin miehen kanssa alkoholia ja huumaavia lääkkeitä käyttäen.
Asmundela ei kommentoi, oliko miehellä oikeus huumaavien lääkkeiden hallussapitoon. Miehen ystävä kertoi aiemmin MTV Uutisille, että mies käytti voimakkaita kipulääkkeitä.
Miestä epäillään tapauksen yhteydessä huumausainerikoksesta, joka liittyy siihen, että tämä on antanut nuorille huumaavia aineita. Mies on epäiltynä myös pahoinpitelystä, joka Asmundelan mukaan liittyy juuri päihdeaineiden luovuttamiseen.
Haki aktiivisesti yhteyttä tyttöihin
”Enon” tapauksessa erityisen paljon ihmetystä on aiheuttanut se, miten yksi ihminen on vuosien ajan voinut hyväksikäyttää niin useita lapsia kenenkään tietämättä.
Poliisin tietojen mukaan kukaan ei ollut epäillyt miehen harjoittavan lasten hyväksikäyttöä tai muuta vastaavaa toimintaa. Tapaus tuli virkavallan tietoon tämän vuoden alussa, kun miehen tekemisistä tehtiin rikosilmoitus poliisille.
Moni on myös miettinyt, miten mies on saanut yhteyden lapsiin. Poliisin käsitys on, että mies on itse lähestynyt tyttöjä suojaikärajan kummaltakin puolelta.
– Hän on ollut itse siinä luomassa näitä kontakteja ilmeisen aktiivisesti, Asmundela kertoo.
Lapset jättävät vakavat rikokset kertomatta monista syistä
Asmundela toteaa turhaksi spekuloinnin siitä, miksi rikoksista ei ole aiemmin kerrottu aikuisille ja sitä kautta viranomaisille.
Hänen mukaansa karkeasti on kolme ihmisryhmää, joilta tieto seksuaalirikoksen kohteeksi joutumisesta ei päädy aikuisille ja viranomaisille.
Ensimmäinen on ryhmä, joka ei miellä joutuneensa rikoksen uhriksi. Tämä voi johtua heidän nuoresta iästään tai siitä, että he eivät miellä tai tiedä tapahtunutta vääräksi tai lainvastaiseksi.
Tekomuotokin voi olla sellainen, johon ei liity fyysistä kanssakäymistä, kuten verkon kautta tapahtuva hyväksikäyttö.
Toinen ryhmä ovat ne, jotka tunnistavat joutuneensa rikoksen uhriksi, mutta eivät jostain syystä pysty tai halua kertoa tapahtuneesta aikuiselle.
Kolmas, Asmundelan arvion mukaan pieni ryhmä, ovat ne, jotka yrittävät kertoa tapahtuneesta jollekin, mutta torjutuksi tultuaan eivät enää halua yrittää selvittää asiaa.
Vastaavia rikoksia voi tapahtua juuri nyt
Asmundela ei osaa kommentoida, millainen tapaus on Suomen mittakaavassa, mutta kertoo ”Enon” tutkinnan olevan hänen tutkimistaan tapauksista laajimmasta päästä.
– Se ei ole tavatonta, että asiat jäävät ilmoittamatta tai rikokset jatkuvat pitkään, mutta tässä on ollut eri asianomistajia poikkeuksellisen paljon, hän kuvailee.
Hän kuitenkin pitää mahdollisena, että samanlaisia tai yhtä laajoja rikoksia tapahtuu tälläkin hetkellä.
– Uhritutkimusten valossa tiedetään, että vain pieni osa seksuaalirikoksista tulee poliisin tietoon, hän toteaa.