Miten lähelle suojatietä tai junarataa saa pysäköidä? Entä saako sieniretkellä parkkeerata metsänreunaan?
Pysäköinnin mobiilimaksupalveluita tarjoava EasyPark selvitti, kuinka hyvin suomalaiset autoilijat hallitsevat pysäköintiin liittyvät liikennemerkit. Kyselyn vastaajille näytettiin liikennemerkkejä ja niihin liittyviä väittämiä, joista osa oli oikein ja osa virheellisiä. Lisäksi vastaajat saivat pohdittavaksi sanamuotoisia pysäköintisääntöjä. Tuloksista selviää, että pysäköintisäännöt ovat monilla autokoulun jälkeen kadoksissa. Kysely toteutettiin syyskuussa ja siihen vastasi tuhat ajokortin omistavaa henkilöä.
Pysäköintiohjeiden noudattamisen luulisi olevan helppoa, sillä. merkkejä ei ole loputtomasti ja ne tuntuvat periaatteessa selkeiltä. Kun asiaa lähdetään tutkimaan tarkemmin, huomataan että näin ei kuitenkaan ole. Erityisesti perusmerkkeihin liitettyjen lisäkilpien merkitys on monilla hakusessa ja toisilla täysin ojassa.
– Harmillista, että merkkien merkitys on todella monella unohtunut autokouluajoista. Ilmeisesti meidät pitäisi laittaa uudelleen pulpetin ääreen virkistämään muistia. Uusintaopiskelun jälkeen liikenteessä olisi turvallisempaa ja samalla syntyisi vähemmän turhasta pyörimisestä aiheutuvia päästöjä. Siitä puhumattakaan, että todennäköisesti moni välttyisi turhilta parkkisakoilta, sanoo EasyPark Suomen toimitusjohtaja Stefan Anderson.
Liikennemerkki 371: Pysäyttäminen kielletty
Pysäköintiin liittyvät perusmerkit ovat suurimmalle osalle autoilijoita selkeitä. Esimerkiksi pysäköinti ja pysäyttäminen kielletty -merkin pääsäännön osaa 94 prosenttia vastaajista. Hankaluutta tulee merkkiin liittyvistä tarkennuksista. Autoilijoista 65 prosenttia ei tiennyt, että pysäköinti ja pysäyttäminen kielletty -merkki on voimassa seuraavaan risteykseen saakka. Neljännes vastaajista arveli, että merkki on voimassa 10 metrin alueella merkin jälkeen.
Liikennemerkki 573: Pihakatu
Pihakadun merkin tunnistaa 89 prosenttia vastaajista. Myös tämän merkin kohdalla haasteeksi muodostuvat säännön tarkennukset. Vain joka toinen vastaaja tietää, että pihakadulla saa pysäköidä vain merkityillä pysäköintipaikoilla. Säännön mukaan mopon voi kuitenkin pysäköidä myös merkityn pysäköintipaikan ulkopuolelle. Tämä sääntö oli 34 prosentille tuntematon.
– Pihakadun sääntöjen noudattaminen on myös naapurisopuun liittyvä asia. Mitä paremmin osaisimme ne, sitä mukavampaa olisi kaikilla kadun lähiympäristössä asuvilla. Parkkeerauksen lisäksi pihakatualueen 20 kilometrin nopeusrajoitus olisi hyvä olla kaikilla tiedossa, Anderson muistuttaa.
Saako sieniretkellä parkkeerata metsänreunaan?
Autoilijat tietävät, että suojatien eteen pysäköidessä täytyy ajoneuvon ja suojatien väliin jäädä 5 metriä.
Suojatielle sen sijaan ei saa pysähtyä. EasyParkin kyselyyn vastanneista joka toinen luulee, että saa, jos kyse on hätätilanteesta.
Junaradan tasoristeykseen täytyy pysäköidystä ajoneuvosta olla matkaa 30 metriä. Valitettavasti 77 prosenttia arvelee, että 10 metriä riittää.
Jokamiehen oikeus ei koske pysäköintiä. Autoa ei siis saa marjastus- tai sienestysmatkalla pysäköidä vapaasti metsän reunaan. Parkkeeraukseen tarvitaan maanomistajan lupa. Tätä sääntöä ei tiennyt 53 prosenttia vastaajista.
– Kysyimme myös, että saako oman auton parkkeerata omakotialueella asuintalonsa liittymän kohdalle. Reilusti joka toinen on sitä mieltä, että saa. Totuus on, että ei saa. Kyse ei ole tietenkään kiusanteosta vaan siitä, että pelastustie on aina oltava vapaana. Kokonaisuudessaan olisi hyvä ymmärtää, että ei liikennemerkkejä ole ripoteltu tien laitoihin meidän kiusaksi. Tavoitteena on saada jalankulkijoiden, autoilijoiden ja pyöräilijöiden liikkuminen mahdollisimman sujuvaksi, Anderson toteaa.
Lähde: EasyPark
***
2:16
