Nuori Ayrton Senna antoi näytteen taidoistaan tulokaskaudellaan 1984 Monacon GP:ssä. Kisaan liittyy yksi F1-historian kiinnostavista vastaamattomista kysymyksistä: olisiko Senna voittanut, jos kilpailun olisi annettu jatkua koko suunnitellun mitan?
Kisa käytiin sadekelissä. Senna lähti Toleman-autollaan matkaan 13. ruudusta. Auto ei ollut kovinkaan kilpailukykyinen, mutta sateessa Sennan taidot korvasivat auton puutteita. Kun Senna ajoi kotiyleisön suosikkia, McLaren-kuljettaja Alain Prostia kiinni yhä kovenevalla tahdilla, päätti kilpailunjohto keskeyttää 76 kierroksen mittaiseksi suunnitellun kisan ennenaikaisesti 31. kierroksen jälkeen sateeseen vedoten. Prost voitti ja Senna sijoittui toiseksi.
Sennan kisainsinöörinä tuolloin toiminut Pat Symonds muistaa, että Sennan nousu voittotaistoon tuli täytenä yllätyksenä Toleman-tallin väelle.
- Se oli hyvin surrealistista ja jälkeenpäin tunteet olivat hyvin ristiriitaiset, kun olimme saavuttaneet jotain sellaista, mitä kumpikaan meistä ei ollut aiemmin saavuttanut, mutta emme silti saaneet sitä parasta palkintoa. Aluksi oli euforiaa siitä, että saavutimme toisen sijan, mutta sitten pari tuntia myöhemmin ajattelimme "itse asiassa sen olisi pitänyt olla ensimmäinen sija". Sitä oli varsin vaikea käsitellä, Symonds muistelee.
Sennan Toleman-auton ripustuksista löytyi kisan jälkeen vaurio, joka olisi mahdollisesti johtanut keskeytykseen, jos kisa oli ajettu täysimittaisena.
- On totta, että yksi etupään pidikkeistä oli murtunut. Me uskoimme, että se tapahtui shikaanissa reunuksen päältä ajettaessa. Kukaan ei koskaan tiedä, olisiko auto kestänyt maaliin vai ei. Minun mielestäni se oli vakava halkeama, mutta ei se ollut juuri pettämässä. Kukaan ei koskaan tiedä sitä vastausta, Symonds sanoo
Senna oli tehnyt vakuuttavaa jälkeä jo pikkuformuloissa, mutta Symonds ei osannut odottaa Tolemanin saaneen riveihinsä niin hyvän kuljettajan.
- Tiesin kaverin olevan hyvä. Kun hän tuli Tolemanille, ajattelin, että pärjäisimme hyvin. En väitä kuitenkaan hetkeäkään, että olisin todella osannut ennakoida, kuinka hyvin me pärjäisimme ja minkälainen aarre meillä olisi. Mielestäni eräs merkki hyvästä kuljettajasta on se, että unohtaa hänen olevan kokematon. Ja juuri niin kävi Ayrtonin kanssa. Hän oli formula ykkösissä niin kotonaan, että unohti hänen olevan tulokas.
Sennan poikkeukselliset taidot kävivät pian ilmi Symondsille.
- Monet kuljettajat tarvitsevat 100-prosenttia henkisestä kapasiteetistaan ajaakseen 100-prosenttisesti. Ayrton ei tarvinnut. Hän pystyi ajamaan nopeammin kuin kukaan muu ja silti hänellä riitti kapasiteettia muistaa jokainen pieni yksityiskohta jokaiselta kierrokselta. Meillä ei silloin ollut reaaliaikaista telemetriaa. Se oli kuljettajan varassa. Ja hän oli erittäin, erittäin hyvä kuvailemaan autoa ja muistamaan kaikki pienet asiat, joita oli tapahtunut, Symonds kehuu.
Ayrton Sennan kuolemasta tulee 1.5.2014 kuluneeksi 20 vuotta.