Hallitus sai kehysriihensä päätökseen eilen tiistaina. Tänään puolustusvoimilta odotetaan lisää tietoa siitä, mihin sen saama miljardiluokan rahoitus satsataan.
Hallitus lisää rahankäyttöään huomattavasti. Suunnitelman mukaan Suomen valtion budjetti on sekä vuonna 2023 että vuonna 2024 yhteensä 7,4 miljardia euroa alijäämäinen.
Ukrainan sota näkyy suunnitelmassa poikkeuslausekkeena. Sodan takia Suomi satsaa maanpuolustukseen sekä raja- ja kyberturvallisuuteen, ja tämä rahoitetaan menokehyksien ulkopuolelta. Samoin käy Ukrainasta tulevien pakolaisten auttamiseen kuluville rahoille.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Kahdeksan nostoa kehysriihestä – tyly viesti hoitajille ja elintason laskua odotellessa
Puolustusvoimille lisää rahaa
Puolustusvoimille annetaan huomattavasti lisää määrärahoja seuraavana neljänä vuonna.
Puolustusvoimien toimintaan kuluvaa rahasummaa tehdään vuotuinen noin 130–200 miljoonan euron korotus, ja puolustusmateriaalihankintoja lisätään 1,5 miljardilla eurolla.
Materiaalirahat käytetään tiedotteen sanoin muun muassa "panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjusten hankintaan".
Materiaalihankinnat aloitetaan heti
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo tiedotustustilaisuudessa, että Venäjän hyökkäys on muuuttanut Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristöä.
– Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta tulevaisuuteen on katsottava. Paluuta entiseen ei ole nähtävissä.
– Puolustuskyvyn parantaminen aloitetaan välittömästi.
Myös puolustusmateriaalihankinnat aloitetaan Kaikkosen mukaan heti. Hankintalistalla on muun muassa panssaritorjunta- ja ilmatorjunta-aseita sekä kenttähuoltomateriaalia ja meri- ja ilmapuolustusohjuksia.
Puolustusvoimien henkilöstömäärää kasvatetaan asteittain 500 henkilötyövuodella, myös sopimussotilaiden määrää lisätään.
Kaikkonen kertoo käyneensä tarkkaan läpi Puolustusvoimille ehdotettujen lisämäärärahojen perustelut ja vakuuttaa, että perusteet ovat pitävät.
Lue myös: Ministeri Kaikkonen: Ukrainan sodasta on otettu Suomessa oppia – ammusvarastojen oltava kunnossa
Kuluvana vuonna kutsutaan 9000 reserviläistä lisää kertausharjoituksiin. Ensi vuodesta alkaen lisäkutsuja lähetetään noin 10 000 reserviläiselle. Nykyinen taso on noin 19 000 reserviläistä vuodessa.
Kaikkonen painottaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan tarkoittaa sitä, että Suomen on tarkasteltava uudestaan puolustuksensa haasteita. Kaikkosen mukaan lisäpanostusten tavoitteena on varmistaa, ettei sota tule koskaan Suomen rajoille.
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen kertoo, että merkittävä osa rahoituksesta menee nykyisten asejärjestelmien ampumatarvikkeisiin ja ohjuksiin. Kivisen mukaan myös lennokkijärjestelmien käyttöönottoa pyritään nopeuttamaan.
– Teemme investointipäätökset huolella, ja katsomme että veronmaksajien rahoille tulee varmasti oikea vaste, Kivinen vakuuttaa.