Miten Venäjän sotarikokset, riippuvuus naapurimaan energiasta ja talouden kasvava epävarmuus näkyvät hallituksen eilen ennätysvauhtia syntyneissä riihipäätöksissä? Yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäen kahdeksan nostoa kehysriihestä.
1.Sota-ajan kehykset – Suomi valmistautuu naapurin konnuuksiin
Armeija ja puolustusvoimat saivat kaiken haluamansa, eikä soraääniä kuultu. Yli kahden miljardin potti menee lähivuosina muun muassa panssaritorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustus ohjusten hankintaan. Lisäksi rahaa on tulossa rajavartiolaitokselle sekä Venäjän kyberhyökkäysten estämiseen.
Suomi siis valmistautuu siihen, että todennäköisen Nato-hakemuksen aikana ja myös Ukrainan sodan jälkeen meillä on arvaamaton ja julma naapuri, jonka kaikkiin temppuihin, myös sotilaallisiin on syytä varautua.
2. Oppositio siunaa turvallisuusrahat
Oppositiojohtajat arvostelevat hallitusta runsaasta rahan jakamisesta. Oppositiopuolueiden mielestä mitään ei priorisoitu ja leikkaukset olivat kokonaisuuteen nähden minimaalisia. Samaan aikaan perussuomalaiset ja kokoomus kuitenkin kannattavat hallituksen sota-ajan kehyksiä eli isoja rahoja turvallisuuteen. Kriisiaikana opposition liikkumavara on pienempi.
3. Irti energiariippuvuudesta
Venäjän sotarikokset pakottavat EU-maat lisäämään pakotteita, myös irtaantumaan jollakin aikataululla Venäjän tuontienergiasta. Ensimmäisenä listalla on kivihiili. Tässä Suomi on mukana, mutta loppulaskun suuruutta ei tiedä vielä varmasti kukaan. Se kuitenkin tiedetään, että tällä on järisyttävät vaikutukset talouteen. Mutta onko vaihtoehtoja? Näin tilanteen tiivisti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), jonka ministeriö tekee energialaskelmat Suomessa.
– Musta öljy muuttuu punaiseksi vereksi tällä hetkellä Ukrainassa, Lintilä sanoi A-Studiossa maanantaina.
Sota kiihdyttää vihreää siirtymää.
4. Talous sumussa – kaikki kallistuu
Talouskasvu hiipuu. Hinnat nousevat. Sen tuntuu konkreettisesti kaikkien kukkarossa niin bensapumpulla, ruokakaupassa kuin asuntolainojen korkojen kanssa.
Hallitus pyrki helpottamaan kaikkein pienituloisimpien asemaa tekemällä ylimääräisen indeksikorotuksen esimerkiksi työttömyysturvaan ja perustoimeentulotukeen. Tämä tarkoittaisi opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan noin 20–30 euron korotusta tukiin kuussa. Työtätekeville helpotusta ei ole luvassa.
Poliittisesti kysymys kuuluukin, miten pitkään Suomessa, mutta myös Euroopassa jatkuu suuri yksimielisyys, että Ukrainan sodasta maksetaan hintaa elämän kallistumisena. Olemmeko oikeasti valmiita tinkimään elintasostamme?
5. Sota-aikana ei kehtaa riidellä
Kehysriihen jälkeen hallitusviisikko postasi itsestään iloisia kuvia sosiaaliseen mediaan. Heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen oli selvää, että keskustan uhkailut hallituksesta lähdöstä sekä sisäinen riitely on upotettu Atlantin syvänteeseen. Toki rahan jakaminen on helpompaa kuin leikkaaminen, vaikka hallituksen päätökset olivat monilta osin perusteltuja. Kehysriihi paketoitiin nopeasti.
6. Velkahallitus
Ensin korona ja nyt Ukrainan sota. Sanna Marinin hallitus on ollut kriisiajan hallitus, mutta myös velkahallitus.
Valtio velkaantuu voimakkaasti ja alijäämä on tulevina vuosina seitsemän miljardia euroa. Tässä tilanteessa asiantuntijoilta riittää ymmärrystä menokehysten ylittymiseen, mutta samaan aikaan hallituksella on niukat eväät pitkäjänteisille toimille julkisen talouden vahvistamiseksi. Velkainen talo jää perinnöksi seuraavalle ja jopa seuraaville hallituksille.
7. Tutkimus saa, liikenne menettää
Hallitus perui viime vuonna päätetyt leikkaukset tutkimusrahoitukseen. TKI-rahoitukseen eli tutkimukseen, kehitystoimintaan sekä uusien asioiden keksimiseen tulee uutta rahaa 350 miljoonaa. Samaan aikaan eniten leikataan liikenne- ja viestintäministeriön toimista. Uusia tiehankkeita lykätään ja tämä nousee varmasti väännön kohteeksi eduskunnassa. Kansanedustajat rakastavat teistä vänkäämistä, erityisesti vaalien alla.
8. Muut saivat, hoitajat eivät
Hoitajat lakkoilevat ja tänään kunta-alan lakot laajenevat neljässä kaupungissa myös esimerkiksi kouluihin. Hallitukselta ei herunut hoitajien palkkaohjelmaan rahaa, ei senttiäkään. Pääministeri Sanna Marinin mukaan kyseessä on työmarkkinaosapuolten asia. Nyt tarvitaan vakautta ja neuvottelupöytään pitää palata, kuului hallituksen viesti.
Samaan aikaan vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kannattavat palkkaohjelmaa julkiselle sektorille.